YAMAHA DVD-S540 komponenttilähdön modaus

The story...

Sain hiljattain kaverilta tällaisen Yamahan DVD-soittimen.

Kaveri, joka on hänkin aktiivinen kotiteatteriharrastaja, oli hylännyt ko. soittimen kelvottoman laatuisen komponenttilähdön takia. Kyseisellä kaverilla on projektorina AE300. Soitin ei maksanut rahaa lainkaan, liekö ollut roskiin menossa... :)

Alunperin meinasin pistää sen olohuoneeseen ikivanhan telkuttimen kaveriksi, jotta 3V tytär voisi jyrätä muumilevyjään muuallakin kuin kotiteatterissa... Huvikseni päätin kuitenkin kokeilla soitinta kotiteatterissa, lukeehan etupaneelissa lupaavasti:

Olohuoneessa tämä ominaisuus olisi mennyt armottomasti hukkaan. Niinpä liitin vekottimen projektoriin (AE500) käyttäen komponenttiliitäntää. Komponenttikaapelia ei sattunut ennestään olemaan, mutta sellaisen virkaa sai tilapäisesti hoitaa AV-kaapeli jossa oli kaksi äänilinjaa ja yksi 75 ohminen videolle.

Tässä vaiheessa selvisi, miksi komponenttilähtö oli niin kelvoton kuin oli. Kuvassa oli kamalat varjokuvat, eikä se edes johtunut kaapelista sillä vaikka jätti pelkän Y:n kytketyksi (tämä oli sillä ainokaisella 75 ohmisella piuhalla kiinni), niin edelleen varjotti ja pahasti. Eli kelvotonhan tuo tosiaan oli - miten voi olla että tällaisia laitteita pääsetään markkinoille??

Havainnosta huolimatta päätin vielä testailla soitinta erilaisilla levyillä. Tarjosin sille mm. progressiiviseksi liputettuja sekä perinteisillä, väärin liputetttuja R2-levyjä (liputettu interlaceksi vaikka kuva progena). Alustavasti näytti siltä, että soitin osasi toistaa väärin liputettuja R2-levyjä paremmin kuin PC/X-Card pohjainen systeemini, jossa ainoa kohtalainen tapa saada väärin liputetut R2:t näkymään kunnolla oli ajaa niitä ulos 15,625 kHz:lla, lomitettuna - jolloin AE500:n oma lomituksenpoisto aktivoituu.

Eli soittimessahan olisi selkeästi potentiaalia, se vain oli pilattu kelvottomalla komponenttiliitännällä. Soitin täyttäisi toisaalta yhden haaveeni; saada kotiteatterista sellainen, että keskiverto DVD:n katselu olisi mahdollista myös muilta perheenjäseniltä, jos jokaista levyä ei tarvitsisi analysoida perinteiseen tapaan ennen toistoa ja sitten analyysin perusteella säädellä X-Cardin configgia juuri ko. levylle sopivaksi... :)

Lisäksi Yamaha luki kotipolttoisia levyjä kiitettävästi. Yllätyksekseni jopa 8.5GB dual layerit kotipolttoisina kelpasivat - ja toimivat vieläpä nopeasti!! Moni vähänkään vanhempi soitin kompastuu yleensä viimeistään näihin.

Tässä vaiheessa soittimen hyödyntäminen kotiteatterikäytössä alkoi oikeasti kiinnostaa. Tuumin, mikähän komponenttiliitännässä mahtaa olla pielessä kun on varjokuvia.. Päätin repäistä pellit auki ja tutkia asiaa hieman tarkempaan...

Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa...

Liitinkortti sekä varsinainen pääkortti olivat pian tiukan tutkimuksen alla. Piti selvittää, mistä se komponenttisignaali oikein tulee. Pääkortilta tulee muiden signaalien ohella joko komponentti- tai RGB-signaalia kolmea piuhaa pitkin liitinkortille. Liitinkortilla em. signaalit reititetään SPDT kytkinpiirin (ADG733) kautta joko scartin RGB-pinneihin tai komponenttilähdöille.

Seuraavaksi vilkaisu pääkortille signaaleja jäljittäen.. Tässä vaiheessa koin huvittavan yllätyksen: KELOJA VIDEOLINJOISSA... mmmmmielenkiintoista:

Tarkemmin kytkentää vilkuillen kyseessä näyttäisi olevan komponentti/RGB-linjojen lähtöpiiriin tehty piisuodatin (alipäästö). Samassa yhteydessä on myös videolähdön 75 ohm. terminointi, kahdella 150 ohmisella piisuotimen kummassakin haarassa.

Ok, piisuodin siis.. Mutta kela videolinjassa; ei hyvä!! Ei ainakaan tämäntyyppisenä lankakelana, jolla on korkea Q-arvo (tykkää värähdellä askelherätteestä; josta sitten varjot kuvassa). Tämän olisi luullut soittimen suunnittelijankin ymmärtävän. No niin, eli Q:ta pitäisi saada vähemmäksi. Tehokkainta olisi leikata induktanssia rajusti, eli kelojen ohitus.. Kortilla olikin sopivasti paikka myös SMD-keloille, joten juottamalla nämä padit yhteen on homma hoidettu. Tarvittaessa voi alkuperäiset kelat repäistä kortilta pois niin juottaminen helpottuu, kuten tässä kuvassa on tehty:

Seuraavaksi sitten jännäämään, mitä efektejä piisuotimen "särkeminen" aikaansai kuvassa. Kuten odotettua, varjokuvat vähenivät MERKITTÄVÄSTI! Pisimmälle levinnyt ja voimakkuudeltaan pahin varjo oli nyt poissa. Jäljelle jäivät lyhemmät heikommat varjot. Kaikenkaikkiaan kuva oli nyt paljon katselukelpoisempi.

Miksi?

Todennäköisesti piisuotimella on ollut jokin funktiokin; mahdollisesti sen tarkoituksena on ollut vaimentaa DAC:eilta karkaavia näytetaajuuden kerrannaisia. Näin voitaisiin menetellä lähinnä siksi, että jos komponentti/RGB signaali sattuu menemään jollekin sellaiselle laitteelle, joka muuntaa sen takaisin digitaaliseksi (esimerkiksi LCD-projektori), saattavat videosignaalin mukana tulevat näytetaajuuden kerrannaiset aikaansaada pystyraidoitusta kuvaan. Tällainen ns. laskostusmisilmiö tapahtuu, jos signaalia vastaanottavassa laitteessa ei ole asianmukaista alipäästöä (Nyqvist) ennen AD-muunnoksia.

Ainakin PT-AE500:n kanssa se toimii; siitä en mene takuuseen toimiiko kaikkien mahdollisten, komponenttisignaalia nielevien vekottimien kanssa; mutta tämän kokeilu ei maksa paljoa - ainoastaan soittimen takuun... :)

Tuumailin vielä, miten noita jäljelle jääneitä varjoja voisi vähentää. Jos ei tarvitse soittimen RGB-scarttia mihinkään, voisi tehdä siten että vetäisi tuosta pääkortin piisuotimien kohdalta suoraan 75 ohmisilla kokseilla linjat noille takapaneelin RCA-liittimille. Samalla tulisi ohitettua liitinkortilla oleva kytkinpiiri "turhana". Kytkinpiiri aiheuttaa nimittäin pienen epäjatkumon videolinjan impedanssimaailmassa ja voisi ainakin teoriassa aikaansaada varjokuvia. Lisäksi signaalit on johdettu pääkortilta liittimille aikalailla rimpulan näköisellä fleksikaapelilla, jonka impedanssin sopivuudesta videokäyttöön ei ole kerrassaan mitään tietoa. Hieman sääliksi käy heitä, jotka hommailevat kallitta välikaapeleita eivätkä tiedä, että laitteiden sisällä tilanne on monasti hoidettu ikävän halvasti... :)

Tällaisen coax-modiksen teko ei sinällään estä scartin käyttöä, mutta jos soitinta haluaa käyttää RGB-tilassa, ei komponenttilähtöihin saa olla kytkettynä mitään. Kerron lisää, jos jossain vaiheessa innostun tinailemaan tuota vielä - jos joku ehtii kokeilla ennemmin niin voisi viskata maililla.

30.4.2005 update:

Pojjaan kanssa tossa katottiin Star Trek VI leffa. Ei se tuon Yamahan proge toimikaan täsin oikein, nyt sen huomaa kun komponenttilähtö on fiksattu. Eli aidolla progressiiviseksi liputetulla levyllä näkyy kuvan liikkuvien kohteiden ääriviivoissa scanlinet. Eli jostain syystä soitin yrittää tehdä myös progressiiviseksi liputettuun kuvaan jonkinlaista lomituksenpoistoa tms. ja tästä johtuen ääriviivat menee rosoisiksi. Kaikilla leffoilla tuota ei huomaa mutta Star Trek VI:ssä ero Yamahan ja X-Cardin progetilojen välillä oli kauhia. Ajelin tohon uusimman firmwaren, vaan eipä auttanut ei. No - toistaa se nyt ainakin ei-progelevyjä paremmin kuin X-Card, jotain hyötyä edes...

(C) 2005 Esa Heikkinen

Kotiteatterisivulle tästä