Näinkin voi käydä

Näinkin voi käydä

HtmlSaku #20, 18.1.1997

'Hajotettuani kiintolevyni ja painettuani levyaseman dippikytkimen sisään aloin jo hermostua.'

O li kaunis päivä. Kävelin ulkona erään kaverini kanssa. Hän oli kuullut jostain, että Amiga Technologiesin Amiga 1200:n levyasema onkin HD-asema, joka on jumpperoitu DD-asemaksi. Hän kertoi, että levyaseman sisällä välkkyvä vihreä ledi todistaa asian: se oli tarkoitettu välkkymään PC:n kotelossa. Myös se, että HD-levykkeet piti teipata vasemmasta yläkulmasta jos niitä aikoi A1200:ssa käyttää, oli hyvä todiste. Mietimme, mahtaisimmeko osata tehdä DD-asemasta HD-aseman. Kun seuraavana päivänä mietiskelin asiaa uudemman kerran, päätin katsoa, onko se mahdollista.

Ruuvailin koneeni ruuveja iloisesti vihellellen auki. Se ei ollut ensimmäinen kerta, ja luulin ettei mitään voisi käydä. Avattuani koneen huomasin heti, että kiintolevyni lattakaapeli voisi olla vieläkin tiiviimmin koneen sisässä. Painoin sitä varovaisesti koneen emolevyä vasten. Kuulin pientä rusahtelua, mutta en välittänyt siitä. Seuraavaksi ruuvailinkin jo levyasemaa irti. Kun sain sen käteeni, aloin heti etsiä mahdollisia jumppereita tai muita vastaavia, joilla voisi olla jotakin tekemistä asian kanssa.

Vähän aikaa etsiskeltyäni löysin levyaseman alta kytkimen. Se oli DD-asennossa. Toinen mahdollisuus oli D1-asento. Tietty käänsin heti sitä pientä kytkintä ruuvimeisselin kärjellä. Sitten vain kaapelit kiinni ja kokeilemaan. Laitoin virran päälle. Kiintolevyni moottori aloitti toimintansa, mutta sitten tapahtui jotakin outoa. Ruutuun ilmestyi Amigan kehotus syöttää käynnistyslevyke asemaan. Ajattelin, että se johtui siitä kytkimestä, joten työnsin WorkBench-levykkeen asemaan. Levyasema ei inahtanutkaan. Siitä innostuneena kävin etsiskelemään muita kytkimiä, mutta en löytänyt yhtään.

Pettyneenä irrotin levyaseman lattakaapelin ja ajattelin kääntää kytkimen takaisin DD-asentoon, mutta se ei onnistunutkaan. Sen sijaan kytkin lähti melkein irti, kun se painui levyaseman sisään. En onnistunut kääntämään sitä millään. Olin jo vähällä heittää koko paskan roskiin, kunnes tajusin, että voisin yrittää kääntää sitä työntämällä ohuen piikin levyaseman sivusta sisään. Onnistuin kääntämään kytkimestä. Huokasin jo helpotuksesta laittaessani lattakaapelin takaisin paikoilleen. Käänsin taas virran päälle. Nyt Amiga kysyi taas levykettä ja säikähdin oikein kunnolla. Mitä tapahtui kiintolevylleni?! Hetken pohdinnan jälkeen olin työntämässä Workbench-levykettä asemaan kun huomasin, että levyasema pyöritti koko ajan moottoriaan ja latausvalo paloi. Siitä välittämättä työnsin levykkeen asemaan. Mitään ei tapahtunut. Kutsuin jo kaverini hätiin.

Vähän aikaa asiaa pohdittuamme löysimme vian: levyaseman lattakaapeli oli väärin päin. Käänsin sen oikein päin, ja taas kokeilemaan. Levyasema toimi, mutta kiintolevyä ei löytänyt edes HDToolBox, vaikka se kymmenisen sekuntia sitä etsikin. Aloin epäillä kiintolevyn kaapelia, jolloin revin sen irti ja työnsin kaverini kaapelin tilalle. Nyt kiintolevy lopetti moottorinkin pyörittämisen. Revin kaverini kaapelin irti ja huomasin, että kaksi kiintolevyn IDE-liittimen pinniä oli painunut sisään. Tutkailin kaverini IDE-kaapelia ja huomasin, että olin laittanut sen väärin päin. Totta kai väärin päin liittämisen estämiseksi siitä oli peitetty yksi reikä kokonaan, jolloin yksi kiintolevyni pinni oli painunut sisään. Toinen pinni oli painunut sisään ilmeisesti siksi, että se oli ollut vähän vääntynyt ennen liittämistä.

Vähän aikaa kiroiltuani purkin menettämistä lähdin kaverini kanssa käymään tietokoneliikkeissä. Ensimmäisessä liikkeessä vedettiin pinnit ylös ja kehotettiin kokeilemaan uudestaan. Koska minä olin sitä mieltä, että pinnit olivat katkenneet myös sisältä, jatkoimme matkaamme toiseen liikkeeseen. Siellä selitettiin, ettei heillä ole edes kiintolevyn avaamiseen tarkoitettuja vehkeitä. Myyjä vielä selitti, että kiintolevyjä korjaavat vain ehkä jotkut englantilaiset liikkeet. Lähdimme kokeilemaan, josko kiintolevy sattuisikin toimimaan. Mutta ei! Minua alkoi todella jo harmittaa. Emme keksineet enää mitään, joten laitoin kiintikseni hyllylle ja kaverini lähti. Minulla oli tuskin mitään levykkeillä, paitsi pari peliä ja Magic Bundle-softapaketin mukana tulleet ohjelmat.

Seuraavana päivänä tajusin soittaa liikkeeseen, jolta oli kiintolevyni tilannut. Heti tuli selväksi, ettei takuu korvaa kiintistäni. Korjauksen hinta olisi 250 mk/h, ja sen joutuisi maksamaan, vaikka he eivät levyä saisikaan korjattua. Parin viikon levykerumbauksen kuluttua kuulin eräältä kaveriltani tyypistä, joka osaa korjata melkein mitä vain. Soitin siis hänen purkkiinsa ja hän sanoi, että voisi yrittää.. Hinnaksi sovimme 50 mk, mutta lopulta se oli enää 30 mk + CD-ROM-asema (halpa).

Parin päivän kuluttua hän oli korjannut kiintikseni, josta oli katkennut puolet IDE-liittimen pinneistä. Ja vain 30 mk! Eipä tullut kalliiksi, ja nyt koko koneenromu pelaa taas loistavasti, joten ÄLKÄÄ AVATKO KONETTANNE ELLETTE TIEDÄ MITÄ OLETTE TEKEMÄSSÄ. :)