[ Etusivu ] [ Sivukartta ]

Pääkirjoitus
Janne Sirén <siren@mikrobitti.fi>

Janne

Saku, SAKU vaiko kenties S.A.K.U.?

Siinäpä pulmaa kerrakseen, ainakin jos armaan lehtemme ja yhdistyksemme lempinimen moninaisista kirjoitusasuista voi jotain päätellä. Virallisesti oikea vastaus on, ja on ollut jo vuosia Saku. Sekalaiset kirjoituasut ovat kuitenkin ymmärrettäviä, onhan nimellä ja sen kapitalisoinnilla pitkä ja monivaiheinen historia...

Nykyinen Suomen Amiga-käyttäjät ry. sai alkunsa Kari Ahonniskan kirjoittamasta viestistä Fidonetin SF.AMIGA-viestialueella helmikuussa 1993. Ensin sen konkretisoitui Tomi Jaskarin kehittämänä Amigakerho 1 -levykelehtenä maaliskuussa ja kesäkuussa kerho sai jatkoa Pasi Kovasen avustamana nimellä Suomen Amiga-käyttäjien unioni eli lyhyemmin SAKU. Kerhon levykelehti peri nimekseen tämän lyhenteen sekä sen kirjoitusasun, jossa kaikki kirjaimet olivat isolla. Tämän nimen syntytarina on unohtunut minultakin, mutta alkujaan Saku oli joka tapauksessa akronyymi.

Tosin mitenkään yhtenäistä ei nimen kirjoitusasun käyttö alkujaan ollut "virallisissa" yhteyksissäkään, sillä esimerkiksi päätoimittaja Pasi Kovanen käytti molempia muotoja nimestä ensimmäisen Saku-lehden pääkirjoituksessaan. Nimen luonne aiheutti ongelmia myös taivutuksen oikeinkirjoitukselle, jo samaisessa pääkirjoituksessa kahden sivun matkalla nimeä oli taivutettu omistusmuotoon kolmella tapaa: "Sakun", "Saku:n" ja "SAKU:n". Ymmärrettävästi tuolloin oltiin vasta alkumetreillä ja asiat kuten oikeinkirjoitus olisivat pointteja vasta myöhemmäksi. AmigaGuide-Sakun ensinumeroissa nähtiin myös taivutusmuotoa SAKUn. Akronyymi eli kirjainsana taipuu kuten tavallinen sana: SAKU, SAKUn, SAKUa.

Kun Suomen Amiga-käyttäjien unionia rekisteröitiin vuonna 1994, jätti Tomi Jaskari sääntöehdotelmastaan sanan unioni pois. Päätös oli viisas, onhan nykyinen nimi paitsi jämerä ja uskottava, myös yleisen käytännön mukainen. Yhdistyksen perustamisen myötä nimi Suomen Amiga-käyttäjien unioni jäi historiaan ja samalla niin kävi lyhenteen SAKU merkitykselle lyhenteenä. Nimi jäi kuitenkin elämään, olihan siitä keskeytynyt jo vahva brändi ja lyhenne SAK oli paitsi tylsempi, jo vallitsevasti käytössä.

Ennen muodon SAKU hylkäämistä koettiin kuitenkin yksi välivaihe: tammikuussa 1994 AmigaGuide-Saku oli vielä tukevasti AmigaGuide-SAKU ja taivutus tehtiin usein kaksoispisteen kautta, mutta tämä koettiin hankalaksi ja ennenkaikkea ruman näköiseksi. Niinpä silloisten toimituspiirien keskuudessa tehtiin päätös, johon muistaakseni vaikutin AmigaGuide-Sakun ulkoasupoliisista kasvaneen päätoimittajan roolissani melkoisesti, että lehti olisi edelleen SAKU, mutta se taivutettaisiin kuin se olisi Saku - eli SAKU, Sakun, Sakussa, jne. En halua tietää mitä silloinen äidinkielenopettajani olisi tästä todennut, mutta se näytti paremmalta. :-)

Yhdistys perustettiin syyskuussa 1994, mutta vielä marraskuussa ilmestyneessä Saku-lehden numerossa edellä kuvailtu kirjoitusasu oli voimassa. Lyhenne ei enää ollut käytössä, mutta lehden nimi kirjoitettiin silti kokonaan isoin kirjaimin - historiallisin perustein. Old habits die hard, sillä vasta toukokuussa 1995 olivat liiat isot kirjaimet kadonneet lehden nimestä Sakun numero #12 ilmestyttyä. Jo edellisessä numerossa oli esitelty nimeen perustuva viestiverkko nimellä Sakunet, ei siis SAKUnet, ja olihan Sakutorin edeltäjäkin kirjoitusasultaan Sakupörssi.

Eipä silti, vielä vahvempi osoitus tuon englanniksi lausumani kansanviisauden totuudesta on se, että tänäpäivänäkin - viisi vuotta myöhemmin - törmää usein tuohon vuonna 1995 lakkautettuun kirjoitusasuun lehdestämme kirjoiteltaessa. Niille joita asia kiinnostaa, "oikea" kirjoitusasu on kuitenkin ehdottomasti Saku, jossa ensimmäinen kirjain on isolla ja muut pienellä aivan kuten vastaavassa henkilön nimessä. Nimi myös taipuu normaalisti ja aivan kyseisen henkilönimen tavoin.

Lupsakkaa nimeämme on sittemmin käytetty mm. järjestämiemme tapahtumien nimessä. Nekin ovat olleet Saku 97, Saku 98 ja Saku 99 - kirjoitusasultaan siis lehden nykymuodon kaltaisia. Tosin niihinkin liittyi yksi erikoisuus: vuosiluku todellakin kuuluu kirjoittaa yleisen tavan vastaisesti ilman alusta puuttuvaa vuosituhat- ja satalukuja korvaavaa hipsua (ei siis Saku '97). Kas kas - historia toistaa itseään - nimenomaan ulkoasusyistä.

Niinpä.

Janne Sirén

[ Etusivu ] [ Sivukartta ]