Tämä juttu on kirjoitettu Assembly 2001 -tapahtumassa suoraan lennosta. Ajan puutteen takia en laita tähän tarkkoja ohjeita yhteyden luomiseen, vaan käyn läpi tärkeimmät pääpiirteet ja liitän mukaan asetustiedoston, jota voitte käyttää.

Minäkin päätin tänä vuonna ottaa projektiksi lähteä Assembly-tapahtumaan. Koneet hyvään pakettiin, ja serkun kanssa 400 kilometrin reissulle Helsinkiin. Kun sitten viimein saimme koneemme kuljetettua Hartwall-areenalle ja kaiken piti olla kunnossa, ei verkkokortti suostunutkaan toimimaan. Testasin kolmea eri verkkokorttia tuloksetta - ei partyverkkoa minulle. Olimme kuitenkin ottaneet mukaan nollakaapelin, ja keksimme niinkin hullun idean kuin jakaa toisen Amigan Internet-yhteys kyseisen kaapelin avulla.

Ohjelmistona käytimme Miami Deluxea. Emme ole koskaan kokeilleetkaan mitään tämän tyylistä, ja koko homma oli melkoista hakuammuntaa. MiamiDx:ssä voit luoda useita yhteyksiä, toisin kuin vanhemmilla Miamin versioilla. Loimme serkun Amigaan kaksi yhteyttä: Ethernet-yhteys partyverkkoon ja nollakaapeliyhteys minun koneeseeni. Miami pitää myös muistaa konfiguroida toimimaan reitittimenä (router). Minun koneeseeni taas luotiin vain nollakaapeliyhteys reitittimeen. Miamin konfiguroiminen on todella ikävää touhua, varsinkin ellet ole koskaan tehnyt mitään vastaavaa. Laitoimme asetukset suurimmaksi osaksi oletusten pohjalta, ja sitten vain muuttelimme asetuksia yksitellen, kunnes osuimme oikeaan. Seuraavat neuvot ovat ne joilla me saimme yhteyden toimimaan. Voi hyvin olla, että olisi olemassa helpompi tai parempikin tapa, mutta alla oleva toimii, ja sillä selvä.

Homma alkoi siitä, että loimme reitittimenä toimivan Amigan MiamiDx:n Ethernet-yhteyden verkkoon. Tämä kävi törkeän helposti. Loimme ensin uuden laitteistomäärityksen eli hardwaren, tyyppi Ethernet, MNI-ajuri X-Surf-kortille jne. Sitten loimme uuden Interfacen, tyyppi Ethernet, yhteys LAN, hardware oli x-surf, DHCP IP:t jne. Kone oli verkossa alta aikayksikön. Sitten loimme toisen hardwaren. Tyyppi oli Serial, Miamin sarja-ajuri, nopeus 115200. Muista ruksata kohta "Use CD" ja "Modem Settings" -sivulta kohta "Null modem".

Nollakaapelia varten pitää luoda myös Dialer. Poista "Dial script" -kentästä kaikki kohdat ja anna nimeksi esim. Nolla tai null. Vielä pitää luoda interface nollakaapelia varten. Tyyppi on "(C)SLIP dial-out". Reitittimenä toimiva Amiga ruksaa kohdan LAN. Hardwareksi valitaan nollakaapeli ja dialeriksi nolla. Laita IP-tyypiksi Static ja osoitteeksi 192.168.0.1. Tämä on reitittimen IP-osoite. Jos haluat tietää lisää IP-osoitteiden sielunelämästä, niin voit lukea niistä Miamin oppaista. Vaikka valitsetkin itse IP:n, se ei saa olla mikä tahansa. Gateway:n tyypiksi laita static ja osoitteeksi sen koneen IP, jonka kanssa haluat yhteyden jakaa. Vaikka 192.168.2.1. Reitittimen on laitettava gatewayn prioriteetiksi 0.

Mene seuraavaksi Database-sivulle ja valitse "hosts". Lisää uusi host, jonka osoitteeksi laita 127.0.0.1 ja nimeksi Localhost. Lisää vielä toinenkin, laita osoitteeksi 192.168.2.1 ja nimeksi computer2. Mene TCP/IP-sivulle ja ruksaa kohdat "Gateway" ja "T/TCP". Klikkaa "LAN-Connect". Interfaces-kentässä molemmissa yhteyksissä pitäisi lukea LAN. Jos ei, niin korjaa asia. Klikkaa kohdasta "SocksD Enable". Tämän pitäisi riittää yhteyden jakamiseen, mutta voit myös kokeilla IP-NAT:ia. Nyt reitittimen pitäisi olla valmis. Seuraavaksi toisen koneen kimppuun.

Toiseen koneeseen pitää myös luoda hardware-sivulle nollakaapeli ja dialer-sivulle nolla, samalla tavalla kuten reititinkoneeseenkin. Interfacen luominen on sitten hieman erilainen. Valitse tyypiksi "(C)SLIP dial-out" ja valitse kohta "Internet". IP:n tyyppi on static ja osoitteeksi laita 192.168.2.1, gateway:n tyypiksi static ja osoitteeksi reitittimen osoite eli tässä tapauksessa 192.168.0.1, ja muista nostaa "Pri" nollaa isompaan arvoon. Klikkaa "TCP/IP settings" ja ruksaa kohta "Use ICMP". Vaihda "Get dynamic DNS servers" kohtaan "verify&add". Seuraavaksi siirry Database-sivulle ja kohtaan "hosts". Luo kaksi uutta isäntää: computer1 192.168.0.1 ja Localhost 127.0.0.0. Mene kohtaan "DNS servers".

Tämä onkin mielenkiintoista. Assemblyn partyverkko antoi nimipalvelimet dynaamisesti. Kun yritin käskeä Miamin etsiä dynaamisia nimipalvelimia, sain vastaukseksi virheilmoituksen, joten katsoin osoitteen reititinkoneen "DNS servers" -sivulta. Reititinkoneessa pitää olla verkko auki. Lisää koneelle reititinkoneelta löytyvä nimipalvelin. Mene TCP/IP-sivulle, kirjoita "Default host name" -kenttään computer2. Ruksaa kohta "T/TCP". Klikkaa "LAN-Connect". Varmista, että yhteyden kohdalla lukee "Internet". Ruksaa kohta "SocksD enable". Mene Socks-sivulle. Ruksaa kohta "Enable SOCKS" ja poista ruksi kohdasta "Allow DNS forwarding". Kirjoita SOCKS-serveriksi reititinkoneen osoite eli 192.168.0.1. Nyt asetusten pitäisi olla kunnossa. Huom.: pitäisi. Konfiguroidessamme kahta Miamia pimeässä hallissa iltamyöhällä alkoi keskittyminen olla heikkoa. Onneksi paikan päällä oli Töyrylän Harri antamassa hyviä neuvoja. Terveisiä hänelle.

Nyt kun reititinkoneella on verkko- ja nollakaapeliyhteydet auki ja omalla koneella nollakaapeliyhteys auki, niin pääsen omalta koneeltani verkkoon. Siirtonopeus on reilu 9 kt/s. Miinusta oli, että IRC saattoi olla auki vain toisella koneella kerrallaan, ja kun reititinkone kaatui, myös toisen koneen netti jämähti - tietenkin se tosiasia, että olin 1 gigabitin verkossa SARJAPORTIN kautta. Näitä asetuksia on helppo soveltaa esim. useampaan verkkokortilla varustettuun Amigaan, kytkimiin, hubeihin jne. Lisää hyviä ohjeita löydät Miamin manuaaleista.