Hei,
aloitan tunnustuksella; en ole käyttänyt Amigaani tänä vuonna kertaakaan. Mutta henki elää, muistan hyvin ajan jolloin Amiga oli ainokaiseni enkä tavallista PC:tä voinut sietää. Tästä vanhasta ajasta kouriintuntuvimpana muistutuksena on monitori, jonka näytöltä tätä tekstiä katselen. Näppäimistönä on IBM, kaiuttimissa lukee JBL Pro ja vieressä on tekstipääte, jossa digital VT420. ATK-pöytäni alapuolella on kaksi PC:tä. Isommassa kotelossa on MSI:n emolevy, josta löytyy 6 USB v1.1 sarjaporttia ja kotelon takana on 4 diagnostista lediä, jotka vilkuttavat koneen sähköpistokkeen kytkettyäni hetken punaista kunnes vihreä voittaa.
Käyttöjärjestelmä on Windows XP Professional, joka juuri äsken kaatui ensimmäistä kertaa yrittäessäni kytkeä koneen ISDN:n kautta Internettiin. Kaatuminen tapahtui kuitenkin hyvin hallitusti: lyhyt sininen välähdys, jonka jälkeen kone boottasi, tarkisti kiintolevyni erään FAT32 osion ja ilmoitti sitten, että järjestelmä on toipunut vakavasta virheestä. Ja antoi hyvin varovasti lisätietoja, mitä oikein tapahtui. Voi vain arvata, oliko kyseessä äkspeehen hyvin syvälle piiloutunut matonen vai auringonpilkkujen runsaus ja kiintolevyä häirinnyt kosminen säteily. Olin juuri etsinyt kiintolevyn asiakirjoista erästä merkkijonoa ja löytänyt sen 40 tiedostosta. Haku oli tapahtunut hakuvelhon avustuksella, joka koko haun ajan pyöritti taikapalloa käsissään. Sen jälkeen avasin suurimman löytyneistä tiedostoista eli "Saku.html"-nimisen tiedoston. Se tietenkin avautui Internet Exploreriin, ja käyttöliittymä hidastui olennaisesti. Pian kone sitten kaatuikin. ;-)
Saku.html sisälsi tuoreimmat Suomen Amiga-käyttäjät ry:n hallitusta koskeneet viestit eli lähinnä Janne Sirénin ansiokasta puhetta ja minun selitysyrityksiäni, että miksi tärkeät asiat ovat hoitamatta. Mutta tämä on historiaa, enkä minä enää vastaa yhdistyksen taloudenpidosta. Taloudellista asioista vastaaminen ei todellakaan ole minun alaani; siitä on osoituksena juuri tämän hetkinenkin taloudellinen tilanteeni. Tili on pahasti miinuksella, palkkapäivään on kaksi viikkoa ja velkaa on ainakin kolmelle ystävälle. Onneksi on edes hyviä työkavereita ja entisiä pomoja, joilta tarvittaessa voi vipata. Rahahan se on, mikä tätä maailmaa suureksi osaksi liikuttaa. Muistetaan kuitenkin, että niin sanotulla kuluttajalla on se suurin valta omien rahojensa suhteen. Lompakon voi visusti jättää avaamatta ja äänestää kestävämmän kulutuksen puolesta. Esimerkiksi tietokoneen päivittäminen täysin uudella joka ikinen vuosi ei liene ääni ympäristön puolesta. Niin paljon kemikaaleja ja uusiutumattomia raaka-ainevaroja uuden koneen valmistaminen vaatii! Työpaikallani on juuri siirtämässä kierrätykseen vanhoja 486DX- ja Pentium I -koneita, jotka parhaimmillaan ovat palvelleet yli 5 vuotta ja keränneet sisuksiinsa erikokoisia pölynäytteitä.
Mennyt ja tuleva kohtaavat juuri tässä hetkessä.. Huomaan kuinka vaikeata minun on keskittyä vain ja ainoastaan käsillä olevaan tehtävään. Mutta keskittymiskyky onkin sellainen taito, mitä kiireinen arkipäivä mielellään koettelee. Asioita ei mitenkään tee helpommaksi kännyköiden jatkuva jokeltelu ja työpäivien lyhyys ja rajallisuus. Ainoastaan järjestelmällisellä asioiden rakentamisella on mahdollista saada aikaan Isoja asioita! IT-maailmassa tämän hetken isoja asioita lienevät ainakin seuraavat: Linux, Java, MS-NET, GPRS, UMTS, BlueTooth, IPv6, XML-tekniikat. Osa toistensa pahimpia kilpailijoita, osa parhaimpia liittolaisia ja suurin osa kuitenkin vain yksi tapa toteuttaa asiat lukemattomien mahdollisten tapojen joukosta. Erittelen nyt lyhyesti näkemykseni näistä tekniikoista ja omistan kullekin kappaleen.
Linus Torvalds ja lukuisat muut aktiiviset avoimen ohjelmoinnin kannattajat ovat luoneet meille vaihtoehtoisen käyttöjärjestelmän. Microsoft Windows lisenssin hyväksyminen ei enää ole välttämätöntä voidaksesi työskennellä PC:n graafisella työpöydällä. Linux on silti vielä enemmän IT-ammattilaisten ja järeiden palvelinkoneiden käyttöjärjestelmä kuin Matti Meikäläisen henkilökohtainen työkalu. Valtaosa ihmisistä kokee tietokoneen työkaluna, jonka toteutustekniikasta harva mitään ymmärtää tai kykenee sen vikoja analysoimaan ja korjaamaan. Mutta he, jotka pystyvät Linuxin kerneliin perehtymään, ovat silti olemassa ja heidän lukumääränsä todennäköisesti kuitenkin pikemminkin kasvaa kuin vähenee. Seurauksena on, että Linuxista kehittyy yhä luotettavampi ja parempi ympäristö. Kirjakaupasta on saatavilla esimerkiksi suomenkielinen IT Linux 2002, joka pohjautuu Red Hat 7.2 jakeluun. Siinä on siis kaikki Red Hatin uudet ominaisuudet ja lisäksi:
- Red Hatin julkaisemat korjaukset, mm. ydin 2.4.9 ja glibc.
- CD-ROM-multiboot-ominaisuus. Vastaavaa ei ole yhdessäkään toisessa Linuxin levitysversiossa.
- Parted-käynnistyslevyke, jolla osioiden kokoja voidaan muuttaa tietoja menettämättä
- OpenOffice beta
- Linuxin ja Windowsin helppo asennus samaan koneeseen
- Ext3-tiedostojärjestelmä, jossa on journalointi. Tiedostojärjestelmän tarkistus sujuu nyt tyypillisesti alle sekunnissa eikä tietoja huku yhtä herkästi edes sähkökatkojen tai muiden vakavien virhetilanteiden yhteydessä. Päivittäessä vanhat ext2-osiot voidaan muuttaa ext3-osioiksi asennuksen yhteydessä.
- Palomuurin konfigurointi asennuksen yhteydessä.
- KDE 2.2 (€-symbolin tuki)
- Gnome 1.4
- XFree86 4.1.0
Laitteistosuositus on Intel Pentium tai uudempi, 900 Mt vapaata kiintolevytilaa, 64 Mt keskusmuistia ja CD-ROM-asema. IT Linux tukee myös esimerkiksi useimpia näytönohjaimia, tulostimia, verkkokortteja, Ultra DMA -kiintolevyjä, kuvanlukijoita ja modeemeja. Täydellinen yhteensopivuuslista ja muita lisätietoja osoitteesta www.itpress.fi/itlinux2002/ ja osoitteesta www.raimokoski.com löytyy esimerkiksi artikkeli "Linuxin yleisimmät käyttökohteet".
Hypertekstin idea oli olemassa paljon aikaisemmin kuin nykyinen Internet lähti syntymään Yhdysvaltojen ARPANETin pioneerityön pohjalta. World Wide Web rakentuu muutaman standardoidun tekniikan päälle. Näitä ovat HTTP-protokolla, joka määrittelee miten selainohjelma ja esimerkiksi Apache WWW-palvelin välittävät tietoja. Tiedonsiirron pullonkauloja paikataan erilaisilla välityspalvelinratkaisuilla eli proxyilla. Kehitys tällä alalla on hyvin kiivasta. XML eli Extended Markup Language on HTML:n kehittyneempi muoto, jonka varaan on mahdollista rakentaa uusia tiedonsiirtotapoja. Kirja "Inside Java ja XML" (lue esittely) kertonee alustariippumattomasta ohjelmoinnista ainakin ensi hätään riittävästi. Javan ideahan on Sun Microsystemsin kehittämä ja perustuu tulkittuun tavukoodiin, jonka tietoturvaan ja stardardimaisuuteen on todella paneuduttu. Javan varaan on rakennettu lukuisia luokkakirjastoja, joita IT-alan ohjelmointitalot hyödyntyvät liiketoiminnan järjestelmiä rakentaessaan. Sunin sivuilta löytyvät Javan SDK- ja JRE-arkistot eri alustoille. SDK on ohjelmistokehittäjän paketti ja JRE on ajoaikainen ympäristö. Jos olet todella vannoutunut Bill Gates -fani ja Windows(TM)-kehittäjä niin arvokkain työkalu lienee Visual Studio J++ Microsoftilta. Kyseeessä on erittäin hyvin integroitu tuote, jonka kanssa on mahdollista tuottaa myös hyvin alustariippuvaista (mutta nopeaa) koodia!
MS-NET? Eli Microsoftin NET-teknologiaperhe. Pöytätietokoneiden markkinat eivät enää kasva ja konepakettien hinnan yhä halventuessa Microsoftin pitää etsiä uudia markkinoita ja ideoita. Windows 2000/XP-työasemat ja -palvelimet, ActiveX-komponentit ja COM+ -konsepti ovat niitä voimavaroja ja resursseja, joiden varassa kaupallisten ohjelmistovalmistajien tuotekehittely jatkuu. MSDN-sivusto kertoo lisää. Tosiasia on se, että monet suuryritykset jatkavat Microsoftin käyttöjärjestelmien ja toimisto-ohjelmien varassa, eikä näköpiirissä ole nopeata valtatasapainon muutosta. Jos "alhaisen" tason ohjelmointi ja tekniikat Windowsissa kiinnostavat tai kummastuttavat sinua, niin käy ihmeessä käsiksi Microsoft Developer Networkin artikkeleihin, esimerkiksi tähän - Interet Explorer selaimella varustautuneena. Toki muillakin selaimilla saa jotakin näkyviin, vaikka ainakaan Opera 6.01 ei suoriutunut sivun mutkikkaasta Javascriptistä täysin kunniallisesti, ehkä ongelma onkin kyseisen sivun ohjelmoinnissa tai sen tuottaneessa Javascript-editorissa?
GPRS eli matkapuhelinten ja kämmentietokoneiden tietoliikennettä nopeuttava yleinen pakettipohjainen radiolähetystapa. Vapaasti suomentanut minä. :-) Etsin tässä juuri netistä tietolähteitä, jotka hieman konkretisoisivat omaa hataraa käsitystäni tästä aihealueesta. Olen kyllä lukenut Martti Häikiön kirjoittaman ja EDITAn julkaiseman kirjan "ALKURÄJÄHDYS: Radiolinja ja Suomen GSM-matkapuhelintoiminta 1988-1998", mutta en silti ole mikään langattoman tietoliikenteen asiantuntija, ja GPRS on vasta nousussa oleva teknologia. Ja UMTS odottaa nurkan takana. Radiolinja varmennepalveluineen on uusien sähköisten palveluiden edelläkävijä, kuten se oli edelläkävijä Suomen GSM-matkapuhelinverkkoa ja yleistä telealan lupapolitiikkaa luotaessa.
Lisää telekommunikaatioalan historiasta voi lukea artikkelista Telekommunikaatioinfrastruktuuri ja internet. Tämän kappaleen tietoja tarkistaessani totesin, että ainakin Ihmemaa palauttaa hakutuloksissaan vanhentuneita linkkejä. Ajanmukainen osoite voisi olla vaikka tämä... tai sitten tätä lukiessasi osoite on taas muuttunut! General Packet Radio Service kymmenkertaistaa nopeuden 9,6 kbit/s nopeuteen 115 kbit/s, kertoo Ericsson. Nokian vastaava termin määrittely kertoo asiasta hieman laveammin ja samalla epätarkemmin, mutta on silti informaatioarvoltaan parempi kuin Sony-Ericssonin sivu. Minulla on muuten Nokian 6310 ja ulkona sataa. Siinä on BlueTooth ja WAP. WAP-selausta olen jopa käyttänytkin, mutta mitään todellista hyötyä tästä ominaisuudesta en vielä ole saanut.
BlueTooth on langaton teknologia, joka toimii lähinnä sisätiloissa pienellä, noin 10 metrin toimintasäteellä. Puhelimessani siis on kyseinen valmius, mutta koska minulla ei ole vielä ollut taloudellista mahdollisuutta hankkia omaa kannettavaa ja olen tuominnut pöytätietokoneeseen hankittavan BlueTooth-palikan turhaksi hankinnaksi, minulla ei vielä ole käytännön kokemuksia tästä teknologiasta. Lupaukset lisääntyneestä mukavuudesta ja käytön helppoudesta ovat suuria ja kunhan löydän lisää töitä ja sitä myöten taloudellisia voimavaroja pääsen varmasti kokeilemaan käytännössä. Tarvinnen myös uuden SIM-kortin, jossa on WIM-moduli käyttääkseni päätettäni langattomana lompakkona. Toivottavasti voin raportoida kokemuksistani seuraavalla Sakulla - tulevaisuudestahan ei oikeasti voi olla ollenkaan varma!
Siihen asti Voikaa Erinomaisesti!
|
Sekalaiset