[ Sekalaiset ] [ Sivukartta ]

Näin saat kauniin ja käytettävän WB:n
Roni Ijäs <rnx@nic.fi>

Amigistiurani aikana olen nähnyt monenlaisia Workbenchejä. Monet niistä eivät ole olleet kovin hienoja, mistä intoni WB:n virittelyyn ja koristeluun on luultavasti juontanut. Voisi helposti luulla, että moisten Workbenchien omistajilla on niin huonot kokoonpanot, ettei parempaa lookia saa aikaiseksi. Ensinnäkin, saadaksesi hienon JA hyvin toimivan WB:n, ei koneen tarvitse olla mitään TehoMylly(tm). Tavallinen A1200, OS 3.0, kiintolevy ja 4 Mt muistia riittää. Kyseisellä kokoonpanolla itse aloitin varsinaisen virittelyn.

Kuusi askelta kohti parempaa käyttistä
  1. Näyttötilan on oltava vähintään 640x400 ja värejä siinä enintään 64, ellet omista grafiikkakorttia.
  2. Muista, että taustakuvat tehdään käyttikselle, eikä käyttistä taustakuvalle! (Konvertoi taustakuvat aina sopiviksi esim. ImageStudiolla.)
  3. Chip-muistia on oltava aina yli 1700 kt!
  4. Topaz-fonttia ei kannata käyttää missään! (Hyi! Se on ruma.)
  5. Jos käytät yhtä ikonityyliä, älä käytä muita!
  6. Yritä aina pitää kokonaisuus yhtenäisenä, eli kaikki värit sopivat hyvin toisiinsa!

Miten teen tämän kaiken?
On parasta aloittaa tyhjältä kiintolevyltä. Ennen minkään asentamista on syytä osioida kiintolevy. Perussääntö on, että luo ainakin kaksi osioita: System ja Work (tai minkä nimisiä niistä haluatkaan tehdä - jatkossa viittaan näihin perusosioihin em. nimillä). Systemiin asennetaan pelkästään käyttöjärjestelmä, ei mitään muuta. Sen kooksi usein riittääkin 20-30 Mt. Workiin tulevat kaikki ohjelmat. Jos kiintolevy on iso, voidaan osioita tehdä useampia - peleille omansa, emulaattoreille omansa jne. Tämän jälkeen asennetaan käyttöjärjestelmä.

Seuraava vaihe on Workin hakemistopuu. PC-maailmasta tuttu tapa on pistää kaikki data vain "C:n juureen", mutta on myös parempia tapoja. Work-osiolle voidaan vaikkapa tehdä hakemistot Files, Graphics, Music, Net, Tools, Unpack ja Writing. Files-hakemistoon kopioidaan tässä tapauksessa kaikki tiedostot kuten musiikkikappaleet, taustakuvat jne., tietenkin omiin alihakemistoihinsa. Graphics-hakemistoon tehdään alihakemistot kuvankäsittelyohjelmille sekä hakemisto Images, jonne voidaan kopioida kaikki muut kuin taustakuvat. Music-hakemistoon asennetaan kaikki musiikkiohjelmat, Net-hakemistoon kaikki netti/tietoliikenneohjelmat, Tools-hakemistoon työkalut ja Writing-hakemistoon kirjoitusohjelmat. Unpack onkin sitten oma lukunsa. Sinne voidaan esimerkiksi imuroida data netistä odottamaan myöhempää lajittelua, sinne voidaan purkaa paketit tai siellä voidaan pitää väliaikaiset projektit.

Näkymä nätiksi
Seuraava vaihe ovat käyttöjärjestelmän apuohjelmat ja kaunistajat. Magic Menu korvaa Amigan tavallisen kaksivärisen valikon. Ohjelma sijoitetaan WBStartup-hakemistoon, josta se käynnistyy joka boottauksessa. MCP on varmasti paras "kaikki yhdessä" -ohjelmista. Sillä voi säätää kaikki patchit ja ominaisuudet, joita käyttöjärjestelmästä löytyy ja vähän vielä lisääkin. Visual Prefsillä säädetään ikkunan reunuksia. Ohjelmalla onnistuu melkein mikä tahansa reunuksien kosmeettinen säätö, ja mikä parasta, se ei vie paljon Chip-muistia.

Visual Prefs vaatii kunnolla toimiakseen ohjelman nimeltä Full Palette. Ohjelmalla voidaan säätää ja lukita kaikki paletin värit. Kätevä ohjelma on myös ReqTools, jolla voidaan säätää valitsimien kirjasin, koko ja aukeamispaikka. Hyvä pikku ohjelma on myös FBlit, jolla FastIPrefsin kanssa säästää monta sataa kilotavua Chip-muistia, koska kaikki kuvat ladataan Fast-muistiin. Kaikille, jotka tarvitsevat näytölleen siistin kellon, on varmasti TolleUhr hyvä vaihtoehto. Kellossa on monipuoliset säädöt. Hieman uudempi vaihtoehto olisi BackClock. BackClock on paremmin säädettävissä, mutta vie enemmän muistia.

Monet ohjelmat vaativat, että MUI on asennettu. MUI:lla säädetään kaikkien sitä käyttävien ohjelmien käyttöliittymän ulkoasu nappien muodosta, koosta ja väreistä lähtien.

Ääntä...
Frogger on yksi hyvä ohjelma MPEG-formaatissa olevien videopätkien katseluun. Se tukee monia formaatteja, kuten yleisiä "system streameja", ja siitä on myös PPC-versio. Näyttötiloja ei tarvitse säätää, koska videot katsellaan ikkunassa. Ikkunan kehyksessä on tilapalkki sekä play- ja eject-napit. Valitettavasti Froggerissa on vielä paljon bugeja.

Hyvä ohjelma MPEG:ien katselemiseen on myös Ripley, se on vain huomattavasti hitaampi. MOV- ja AVI-filmien katseluun soveltuu parhaiten Soft Cinema. Soft Cinema vaatii PPC:n, joten kaikille, jotka eivät sitä omista, on CyberAVI parempi vaihtoehto. Aminetistä saatava Soft Cinema on demo, jolla voi katsella filmejä vain 30 sekuntia, minkä jälkeen kuva menee mustaksi ja ohjelma pyytää rekisteröitymään. Rekisteröinti maksaa noin 90 mk (30 DEM).

Musiikin ja varsinkin MOD:ien, XM:ien, S3M:ien ja monien muiden formaattien kuunteluun soveltuu parhaiten suomalaisen K-P Koljosen Hippoplayer, joka luultavasti löytyy melkein joka amigistin kiintolevyltä. Ohjelma on todella hyvin säädettävissä ja käyttää erittäin vähän prosessoritehoa ja muistia.

MP3:n kuunteluun on monia hyviä ohjelmia. Jos käytössäsi on PPC-prosessori ja grafiikkakortti, on AmigaAMP varmasti paras ja vieläpä näyttävä. AmigaAMP on melkein täydellinen kopio PC:n WinAMPista. AmigaAMPiin käyvät myös samat skinit, jos BMP-datatypet vain löytyvät kiintolevyltä. AmigaAMP käyttää purkuun omaa PPC:lle tehtyä dekooderia, joten mpega.librarya ei käytetä. Tämä mahdollistaa 68k-prosessorin suuremman kuormituksen MPEG-musiikkia kuunnellessa. Tällöin onnistuu esim. netin selaaminen ilman nykimistä ja musiikin pätkimistä.

Näyttävin vaihtoehto MP3:sten kuunteluun on kuitenkin MindNeverin Prayer 2.0. Se on tehty samalla periaatteella kuin PC:n Sonique, eli ohjelma ei ole sidottu skiniin, vaan kukin voi vääntää sen minkä näköiseksi tahansa.

Jos käytössäsi ei ole PPC-prosessoria, on paras MP3:n soitto-ohjelma SongPlayer. SongPlayer vie vähän prosessoritehoa ja muistia. Musiikin taso säilyy vielä hyvänä, vaikka prosessorina olisi vain 030. Song Playerilla voi kuunnella myös CD:tä CDDA:n kautta, mikä tekee siitä erinomaisen CD:n kuunteluohjelman.

AmigaAMPia kevyempi, mutta hyvin samantapainen ohjelma on Amplifier, joka käyttää samoja skinejä kuin AmigaAMP, joten ulkonäkö on identtinen. Erot löytyvätkin vasta kuoren alta. Amplifierin asetukset ovat hieman monipuolisemmat kuin AmigaAMPin. Amplifierillä voi lisäksi kuunnella myös sampleja.

Musiikin tekemiseen on oivallinen softa suomalaista alkuperää oleva OctaMEDSoundStudio V1. Ohjelman saa freewarena tekijöiden kotisivuilta osoitteesta www.octamed.co.uk. Tekeillä on myös OctaMED V2, josta sivuilla on varhainen betaversio - se on kuitenkin melko buginen. Jos koneessa on vääntöä tarpeeksi (040, 060 tai PPC), on MP3-pakkaaja hyvä olla olemassa. Tähän tarkoitukseen Lame sopii hyvin. Paketista löytyy optimoidut versiot eri prosessoreille. 060-prosessorilla 5:n minuutin MP3:n pakkaa noin 2 tunnissa. PPC:llä (603e/240 MHz) homma hoituu 9 minuutissa. Kotimainen ohjelma Second Spin ottaa ja pakkaa MP3:n suoraan CD:ltä.

...ja kuvaa
Tarvitaan myös kuvankatselu- ja käsittelyhjelmia. PersonalPaint on yksi hyvä tällainen. Aminetistä saatava versio on demo, joka jättää kaikkiin tallennettuihin kuviin ärsyttävät "Demo"-raidat. Personal Paint 7:n saa kokoversiona mm. Amiga Formatin CD:ltä #26, mutta ei ohjelma kallis ole vaikka sen ostaisikin: se maksaa vain 120 mk. Hyvä ohjelma on myös Deluxe Paint 5. Näiden kahden paremmuudesta onkin usein kiistelty. Ero onkin pääasiassa siinä, että Personal Paint lukee monia formaatteja, kun taas Deluxe Paint vain IFF-formatissa olevia kuvia. Sekä Personal Paint että Deluxe Paint aiheuttavat harmaita hiuksia grafiikkakorttien käyttäjille. Ohjelmat sopivatkin parhaiten tavalliselle AGA:lle.

ImageStudio on yksi parhaista kuvanmuokkausohjelmista. Se lukee monia formaatteja ja sisältää useita toimintoja, joilla kuvaa voidaan muokata. Aminetistä löytyvä ImageStudio on uusin, mutta se on demoversio, jossa ei voi tallentaa yli 512x512-kokoista kuvaa. Edesmenneen Amiga Magazinen levykkeeltä #156 löytyy kuitenkin kokoversio 2.3, jonka keyfileä voi käyttää myös Aminetistä löytyvään versioon.

Ehdottomasti Amigan paras kuvankäsittelyohjelma on ImageFX, ainoana huonona puolena on sen todella korkea hinta - lähemmäs 2000 markkaa. Ohjelma on kyllä todella sen arvoinen. IFX:llä pystyy kuviin lisäämään erilaisia efektejä, kuten salamia ja spotteja. IFX tukee myös PPC:tä ja monia grafiikkakortteja. IFX:ssä on myös erillisenä moduulina skannaus- ja tulostuspuoli. Juuri tullutta fxPaintia voisi pitää halpisversiona ImageFX:stä. Siinä on kutakuinkin samat ominaisuudet kuin IFX:sä. fxPAINT tukee myös PPC:tä. Tämä on suositeltava ohjelma kaikille grafiikkakortin omistajille, joilla rahaa iFX:n ei ole. Ohjelmasta on demo, jonka voi imuroida Aminetistä.

Kuvankatseluohjelmista on grafiikkakortin omistajalle paras vaihtoehto Photo Folio. Photo Foliolla tehdään kiintolevyllä olevista kuvista lista, johon kuvat latautuvat pieninä. Toimintoa voidaan verrata PC-maailmasta tutun Paint Shop Pron browse-ominaisuuteen. Hyvä kuvankatseluohjelma on myös ShowPPC, joka nimensä mukaisesti vaatii PPC-prosessorin ja kuvat katsellaan omalla ruudulla. ShowPPC on myös todella nopea ja tukee IFF-, JPG-, BMP-, PNG- ja GIF-formaatteja.

Kaikille, jotka eivät omista PPC:tä eivätkä grafiikkakorttia, on paras vaihtoehto VisageNG. Visagella kuvat avataan myös omalle ruudulleen, mutta kun kuva on latautunut ja sitä katsellaan, Visage avaa jo toista kuvaa taustalla. Näin kuvankatselu on nopeata, vaikkei käytössä olekaan PPC-prosessoria. Visage tukee myös todella montaa formaattia. Grafiikkakortilla (BVision) en ole saanut Visagea toimimaan, vaikka guidessa sanotaan, että sen pitäisi. Jos jollain on tästä kokemuksia ja ehkäpä jopa ratkaisu, pyytäisin lähettämään sähköpostia.

Liikennettä linjoille
Tiedonsiirto kahden koneen välillä sekä purkeissa käynti onnistuu terminaaliohjelmilla. NComm on yksi hyvä vaihtoehto tähän. NComm on nykyään freewarea ja saatavilla Aminetistä. Nykyaikaisempi vaihtoehto tähän on AmTerm. Aminetistä löytyvä AmTerm on demo, jota saa käyttää 30 päivää, minkä jälkeen se ei enää käynnisty. AmTerm käyttää GUInaan MUIta ja on hyvin aseteltavissa.

Nykyään melkein jokaisella on jo modeemi ja Internet koneessaan. Hyvä ohjelma netissä surffaamiseen on Voyager 3.0. Voyager käyttää MUIta ja on hyvin säädettävissä. Se on myöskin kohtalaisen nopea vaikkei käytössä olisi Grafiikkakorttia, Voyager tukee myös PPC:tä. Toinen hyvä vaihtoehto on IBrowse 2, joka on kaupallinen. Myös IBrowse käyttää MUIta. Selaimissa ei ole mitään suurempaa eroa. Erot tulevatkin selvemmin vastaan vasta netissä surffatessa. Voyager ei tue vielä kunnolla javascriptiä, IBrowse tukee. Molempien demoversioita saa käyttää 30 min, minkä jälkeen selain on käynnistettävä uudelleen.

TCP/IP-pinoksi on vain muutama vakavasti otettava vaihtoehto. Miamilla pääsee helposti nettiin erillisen Miami Init -ohjelman avulla. Miami Init tunnistaa modeemin ja soittaa yhteydentarjoajalle, minkä jälkeen se säätää asetukset itse yhteydentarjoajalta saaduilla tiedoilla. Tämän jälkeen asetukset siirtyvät itse Miamiin, jolla tämän jälkeen voidaan mennä nettiin. Miami Deluxe on kalliimpi ja hieman parempi versio tavallisesta Miamista. Vaporwaren Genesis on uusin tällä saralla. Itselläni tästä ei ole käyttökokemuksia, mutta ohjelman pitäisi olla ihan kunnollinen.

kuva: Miami

Sähköpostiohjelmista YAM on varmasti paras. YAM käyttää MUIta ja on käyttöliittymältään hieno ja tehokas. YAMista on saatavilla eri prosessoreille optimoidut versiot. Internet mahdollistaa myös IRC:n ja telnetin. Hyvä IRC-ohjelma onkin Voyagerin tekijöiden AmIRC. AmIRC käyttää MUIta ja on hyvin säädettävissä. Vaporwaren kotisivuilta löytyvä AmIRC on juuri ilmestynyt versio 3.4, jota saa rekisteröimättömänä käyttää 30 minuuttia kerralla. AmIRCin mukana tulevat myös suomenkieliset locale-tiedostot. AmTelnet on ohjelma, jolla voi ottaa telnet-yhteyden telnet-palvelimeen. Aikarajoitus versio 2:ssa on 15 minuuttia. Ykkösversiossa aikarajaa ei ole.

Työkalupakki
Jollei käyttöjärjestelmänä ole jo esim. Opus Magellan, on Directory Opus 4.12 varmasti paras levytyökalu. Se on todella monipuolinen ja sen napit voi itse säätää tekemään halutun toiminnon. GP-softin sivuilta www.gpsoft.com.au löytyy tarkempaa tietoa Opuksesta. Opus 4.12 on nykyään saatavilla Aminetissä.

Pakkausformaateista LHA, LZX ja ZIP ovat yleisimmät. Niiden purkamiseen löytyy Aminetistä sekä PPC- että 68k-versiolliset ohjelmat. Jollei shellissä purkaminen miellytä, on hyvä GUI näille ohjelmille Mira WizArc. PPC- ja 68k-versioilla on pakkausohjelmissa suuri ero! PPC-versio ZIPistä purkaa 500 Mt:n paketin muutamassa minuutissa, kun taas 68k-versiolla se kestää melkein puoli tuntia, vaikka käytössä olisi 060-prosessori.

Näin olen itse rakentanut WB:ni, enkä voisi olla enää tyytyväisempi lopputulokseen. Amiga on monipuolinen tietokone, jonka ominaisuudet ovat lähes rajattomat. Käytä sitä siis hyväksesi, ja tee PC-käyttäjät kateellisiksi!

Tekstissä mainittuja kaupallisia ohjelmia kannattaa kysyä esimerkiksi Gentle Eyeltä, (03) 363 0048, ge@vip.fi. Muut ohjelmat löytyvät Aminetistä, ja niitä kannattaa etsiä Aminetin hakusivun avulla.

[ Sekalaiset ] [ Sivukartta ]