[ Testit ] [ Sivukartta ]

Ison IDE-kiintolevyn asennus Amigaan
Janne Karppanen <janne.karppanen@quicknet.inet.fi>

Olen ollut Amiga 1200 -koneeni onnellinen omistaja jo kolme vuotta. Ostin vuoden 1997 alussa Escom-version, jonka 170 Mt:n kiintolevy jäi parissa kuukaudessa pieneksi. Seuraavaksi levyksi hankin 3,5-tuumaisen Seagaten 1,2 Gt:n levyn, Randy-merkkisen IDE-portin tuplaajan sekä CD-ROM-aseman. Seagate viettikin Amigassani 2,5 vuotta ja sai jossain vaiheessa kaverikseen Samsungin 560-megaisen levyn. Amigani on kokenut paljon rattoisia hetkiä kanssani, se mm. muutti PC:n tornikoteloon ja kolmas turbokorttikin on jo menossa. Itse asiassa alkuperäisestä Amigastani on jäljellä enää ROM-piirit ja hiiri, johon asensin vanhasta Microsoft-hiirestä ottamani pienoismikrokytkimet, alkuperäismallisten kestoikä kun oli vain n. puoli vuotta.

Maaliskuussa 2000 tuli isomman kiintolevyn asentaminen ajankohtaiseksi. Olin jo vuoden 1999 puolella asentanut käyttöjärjestelmän 3.5-version, joten oletin isojen levyjen tuen olevan kunnossa. Päätin kuitenkin katsoa version-komennolla tiedostojärjestelmän versiotiedot, ja yllätyksekseni huomasin, että scsi.device oli OS 3.5:stä ja asentamastani BoingBag1:stä huolimatta versio 40, kun sen olisi pitänyt olla v43. Aikani asiaa ihmeteltyäni sain selville, että boottauksen yhteydessä ajettava SetPatch-komento päivittää Kickstartin DEVS:-hakemistossa olevasta tiedostosta "AmigaOS ROM Update", jonka kopioin sinne BoingBag-paketista. Boottasin Amigan, ja nyt scsi.device oli v43. Fastfilesystemkin näytti olevan v45, mutta aikomukseni oli käyttää tiedostojärjestelmänä ainoastaan SmartFileSystemiä, jonka uusin versio on 1.84.

Kuvan copyright © 2000 Seagate Technology Inc.,
julkaistu Sakussa oikeudenomistajan luvalla

Kaavin kirstun pohjalta viimeisetkin pennoset ja sain kokoon 850 mk, joilla ostin VK Systemsiltä 8,4-gigaisen Seagaten. Levy on aika mielenkiintoisen näköinen, sen päällä on musta kumihuppu, joka on kulmien kohdalta noin sentin paksuinen ja antaa suojaa kolhuja vastaan. Levy onkin selvästi entistä Seagatea hiljaisempi varsinkin lukuoperaatioiden aikana, eikä edes kuumene kumihupusta huolimatta yhtä paljon. Luvatusta 66,6 Mt/s purskenopeudesta ei ole meikäläisen käytössä hyötyä, mutta taaksepäin yhteensopivuus on hyvä, joten levy toimii Amigan PIO-0-ohjaimessa.

340 G:n kesto on aika paljon luvattu, sillä yleensä levyjen taataan kestävän vain 75 G:tä, joka vastaa levyn pudottamista 25 sentin korkeudelta 3 mm:n joustavalle alustalle. Tämä malli kestäisi siis pudottamisen 116 sentin korkeudelta. Löysin myös tiedon, että käynnissä ollessaan levy kestää 63 G:n iskun. Paksuutta levyllä on lähes tuplasti - entinen Seagate oli vain hiukan yli sentin paksuinen. Samsung puolestaan on yhtä paksu kuin uusi Seagate. Laskeskelin huvikseni levyn koon tietokonegigoina ja sain 7,8 Gt, joten ROM-piirillä olevan scsi.devicen kahdeksan gigan rajakaan ei ylittynyt. Annoin kuitenkin varmuuden vuoksi ROM Updaten olla DEVS:-hakemistossa.

Nyt kaikki tuntui olevan kunnossa, joten avasin Amigan kotelon ja liitin vapaiden virtajohtojen puutteen takia uuden levyn kakkosporttiin CD-ROM-aseman tilalle. Osioin sen OS 3.5:n HDtoolbox-ohjelmalla siten, että Workbench sai tilaa 200 megaa entisen 30:n sijaan. Seuraavaksi laitoin 50 megan osion, johon suunnittelin asentavani pelkän käyttöjärjestelmän ilman mitään lisäroinaa, jolloin voin testata jonkun kaatuilevan ohjelman toimivuuden pelkällä OS 3.5:lla. Work-osion suurensin 200 megasta 2 gigaan. Olin kuullut Shapeshifterin sotkevan levyn, jos sen osio on 4 Gt:n yläpuolella, joten tyrkkäsin vielä 500 megan osion sitä varten. Loput osiot menivätkin kokonaan tai osittain 4 Gt:n yläpuolelle. Laitoin kaikkien osioiden MaxTransfer-arvoksi 0x00FFFF eli 64 kt, koska Randy-palikan mukana tulleessa IdeFix'96-ohjelmistossa on bugi, jonka takia isot tiedostot hajoavat, jos MaxTransfer on yli antamani arvon.

Vaikeuksien kautta voittoon
Osioinnin jälkeen boottasin koneen ja pika-alustin kaikki osiot. Aloitin tiedostojen kopioinnin vanhoilta levyiltä uudelle ensin Filemasterilla, joka kuitenkin kaatuili monta kertaa - olisiko sillä jotain ongelmia ison levyn kanssa. Ainakin se näytti vapaan tilan aivan pieleen ja käyttöprosentit olivat joillakin osioilla miinusnerkkiset. Kyllästyneenä Filemasterin sekoiluun kopioin loput tiedot ensin Workbenchistä hiirellä, mutta huomasin jossain vaiheessa, etteivät työpöydällä olevat ikonit eivät tulleetkaan mukaan.

Tässä vaiheessa työpöytä olikin jo aika sekava, lähes kaikki ikonit näkyivät kahteen kertaan, koska olin välillä bootannut (samalla SFS herjasi jotain viimeisen osion toimimattomuudesta), ja pöydälle jätetyt ikonit tulivat näkyviin myös uudelta levyltä. Asiaa pahensi vielä se, että kaikkia osioita oli nyt kaksi kappaletta. Ollessani näin epätoivoisessa tilanteessa muistin Amigassa olevan shell-ikkunan, jota heti päätin käyttää hyväksi. Onneksi Amigalla oli sen verran älyä, etteivät osioiden tunnukset olleet samat, vaan uuden levyn osiot olivat saaneet ykkösen peräänsä tyyliin HD0: -> HD0.1:. Shellin avulla sain viimein kaikki kopioitua.

Poistin vanhat levyt ja laitoin uuden levyn ensimmäiseen IDE-porttiin. Boottasin ja sain taas painaa cancel-nappia SFS:n herjatessa viimeisen osion toimimattomuutta. Kone resetoitui SetPatchin päivitettyä käyttöjärjestelmän ja käynnistyksen alettua näyttö jäi pimeäksi. Resetoin, ja taas sama peli: herjaus, cancel ja pimeä näyttö. Jossain vaiheessa keksin tutkia Amigan emolevyltä lähtevää signaalia TV:n kautta. Nyt vika löytyikin: atapi.devicehän siellä herjaili, että CD-ROM-asema ei toimi. Painoin cancel ja siitä käynnistyikin uusi hauska peli: muutaman sekunnin välein näytölle (tällä kertaa sekä BVisionin että AGAn kautta) pomppasi neljä SFS:n herjausikkunaa: kaikki osittainkaan 4 Gt:n yläpuolella olevat osiot eivät toimineet.

Aarrrggghhh! Kyllä meinasivat pelihousut revetä. Pienemmältä levyltä bootatessa iso levy toimi hienosti, ja nyt tämä... Pelasin hauskaa cancel-cancel-cancel-cancel-peliä ja poistin CD0:-ikonin DEVS:-hakemistosta. Boottasin. Sama hauska peli alkoi taas. Nyt epäilyni kohdistuivat Idefixiin, joten poistin sen ja lähes kaiken muunkin startup-sequencesta. Sama peli jatkui edelleen. Cancel-nappia painellen laitoin HDToolBoxilla kaikista 4 Gt:n yläpuolella olevista osioista automountin pois päältä. Boottasin, ja nyt tuli vain pari käyttiksen herjausta puuttuvista osioista. Tässä vaiheessa katsoin parhaaksi kysellä apua toisilta käyttäjiltä ja ryntäsin AmigaFIN-IRC-kanavalle.

Pulmaani ei löytynyt suoraa ratkaisua, mutta sain pari erittäin hyvää vihjettä yli 4 Gt:n levyn käytöstä: kun jättää 4 Gt:n yli menevistä osioista automountin pois päältä, ei tarvitse painaa cancel-nappia kylmäkäynnistyksen yhteydessä. Käynnistettäessä SetPatch asentaa käyttöjärjestelmäpäivityksen, boottaa ja katsoo sitten tiedostoa DEVS:Nsdpatch.cfg, johon lisätään rivi: DEVICE scsi.device RDBUNIT 0 ACTIVATE #?, jolloin otetaan käyttöön mounttaamatta jääneet osiot. Kun SFS tässä vaiheessa huomaa 4 Gt:n yläpuolella olevat osiot, on scsi.device jo päivitetty versioon 43, jolloin herjausikkuna ei avaudu. Lisäksi tästä on se hyöty, että jos käynnistetään ohittamalla startup-sequence, käytössä oleva vanha scsi.device ei voi tuhota 4 Gt:n yläpuolella olevia osioita, koska ne tulevat näkyviin vasta kun SetPatch on ajettu.

Pääsin taas pelaamaan cancel-peliä ja kiinnitin vasta nyt huomiota herjaukseen, ettei Pelit-osiota löydy. Eihän sieltä mitään pitänyt käynnistyksen yhteydessä latautua! Nyt löysinkin ongelman aiheuttajan: syyllinen oli xpk.libraryjä käyttävä Artic-pakkausohjelma, jolla olin pakannut yhden hakemiston nyt 4 Gt:n yläpuolelle joutuneella Pelit-osiolla. Poistin Devs:Dosdrivers-hakemistosta Pelit2-ikonin ja boottasin. Ei herjauksia! Uusi levy toimii!

Nyt pulmana oli, miten puran pakatun hakemiston, koska Artic ei toimi isoilla levyillä. Boottasin vanhalta levyltä ja kopioin sieltä Pelit2:n kautta tiedostot uudelle levylle, jolloin pakkaus samalla purkaantui. Käynnistin samalla ShapeShifterin ja kopioin sen avulla Mac-osion sisällön uudelle levylle. Nyt kaikki oli viimein kopioitu ja levy toimi niinkuin pitääkin. Aikaa tähän operaatioon kului pari vuorokautta.

Vanhat levyt ovat nyt käytössä PC:ssäni, ja jätin ennen uuden levyn asentamista Amigan pariksi yöksi tallentamaan tietoja vanhalta levyltä videonauhalle, jos tuo uusi levy vaikka päättää hajota. BVisionin ansiosta VideoBackupSystemin käyttäminenkin oli työn ja tuskan takana. Näytönpäivitys nauhalle oli luokkaa 2 fps, joten hommasta ei ensin meinannut tulla yhtään mitään. Kokeilin kytkeä PowerPC-kortin pois päältä pitämällä 2- tai a-näppäintä pohjassa käynnistyksen yhteydessä. Nyt pulmaksi tuli pelkän Chip-muistin riittämättömyys yli 20000 tiedostoa sisältävää osiota kopioitaessa. PPC-kortin flashromin päivityspaketista löysin viimein tiedon siitä, että BVision saadaan pois päältä pitämällä c-näppäintä pohjassa käynnistyksen yhteydessä, jolloin VBS:kin alkoi toimia halutulla tavalla.

Malli: Seagate ST38410
Valmistaja: Seagate Technology Inc.
Myyjä: VK Systems Oy, Taipalsaari, puh. (05) 454 4789
Hinta: 850 mk (3/2000)
Tekniikkaa: 8,4 Gt, 5400 rpm, hakuaika 8,9 ms, UltraATA/66

[ Testit ] [ Sivukartta ]