| Haastatteluun saatiin neljä henkilöä: Jaro Puolasta, Christian Johansson Ruotsista, Michal Bergseth Norjasta sekä Suomen Amiga-käyttäjät ry:n vuosikokouksessakin vieraillut Jarle Eidet, Norjasta Suomeen muuttanut amigisti.
|
1. Kertoisitko vähän perheestäsi ja taustastasi. Mikä on oikea nimesi, kuinka vanha olet ja missä asut?
|
Jaro: Olen Jaro, 19 vuotta ja asun Puolassa Bytom-nimisessä kaupungissa.
Christian: Olen Christian Johansson ja olen kotoisin pienestä paikasta nimeltä Forsvik. Nykyisin asun Gävlessä.
Michal: Olen Michal Bergseth, ikää 21 vuotta. Asun Oslossa, mutta juuri tällä hetkellä käyn koulua Lofthusissa.
Jarle: Olen Jarle Eidet ja synnyin Norjassa 1972. Asuin ja työskentelin siellä, kunnes tapasin suomalaisen Mirjan, joka on tietokoneoperaattori. Vakavat suhteet puhelimitse ovat hankalia, joten muutin Vantaalle Mirjan luokse. Hänellä on aiemmasta avioliitosta poika, joka pelailee paljon PC:llä ja Playstationilla. Olen kihloissa Mirjan kanssa, ja tarkoitus on mennä naimisiin jossain vaiheessa. Norjassa minulla on sisko ja veli sekä vanhemmat. Veljeni on myös amigisti.
|
2. Opiskeletko vai onko sinulla työpaikka?
|
Jaro: Opiskelen elektroniikkaa.
Christian: Tällä hetkellä työskentelen koulun atk-helpdeskissä, mutta suunnittelen opiskelujen jatkamista tänä vuonna.
Michal: Tällä hetkellä olen kokopäivätoiminen opiskelija. Kesästä lähtien opiskelen ohjelmointia ja web-suunnittelua. Olen ollut monessa työpaikassa, joista paras oli ehkä MMI:llä Oslossa. Tulevaisuudestani opintojen jälkeen en ole vielä varma.
Jarle: Norjassa työskentelin Norjan hallituksen omistamassa kalanviljelyn tutkimuslaitoksessa lohen ja ruijanpallaksen parissa... Tällä hetkellä olen työtön ja etsin työtä Suomesta. Tietokoneala olisi kiva.
|
3. Milloin ja miten sinusta tuli amigisti?
|
Jaro: Ensimmäinen Amigani oli A600 kolme vuotta sitten. Amiga on mielestäni paras tietokone, siinä on hyvät äänet ja grafiikka ja sitä on helppo käyttää.
Christian: Aloitin VIC-20:llä ja siirryin siitä Commodore 64:ään, joten Amiga oli luonnollinen valinta.
Michal: Vuonna 1988, jolloin sain Amiga 500:n ja se vei minut mennessään. Pidin pelien pelaamisesta ja DeluxePaintilla piirtämisestä.
Jarle: Käytin Commodore 64:ää vuodesta 1986, ja ensimmäisen Amiga 500 -esittelyvideon nähtyäni tiesin, että Amiga oli minua varten. Pikkuveljeni aloitti A500:lla vuonna 1990, ja käytin sitä konetta paljon! Ensimmäinen Amigani oli A600 vuonna 1993, ja kaverini lainasi minulle modeemiaan viikonlopuksi. Silloin sain ensimmäiset BBS-kokemukseni. Vuotta myöhemmin minulla oli A1200, jossa oli Blizzard 040+SCSI, Infinitiv-torni, Zorro II -väyläkortti, USR Courier -modeemi, 32 Mt muistia, 1,2 Gt SCSI-kiintolevy ja Microvitecin 14" monitori. Lisäksi olen ostanut ja myynyt paljon Amigoita kavereille, enimmäkseen A2000/3000/1200-koneita, ja auttanut heitä softa- ja kovoasennuksissa.
|
4. Mikä on nykyinen Amiga-kokoonpanosi?
|
Jaro: A500, 68030/40 MHz, 2,5 Mt RAM, 1,3 Gt kiintolevy ja 4x CD-asema.
Christian: Tällä hetkellä en omista Amigaa, mutta suunnitelmissa on ostaa se ja uusi Mediator-PCI-kortti. A1200:ssani oli Infinitiv 2 -torni, BlizzardPPC 240 MHz / 68040 25 MHz ja 64 Mt muistia. Viimeisinä aikoinaan koneeni pysyi pystyssä noin 15 minuuttia ennen kaatumistaan, joten luovuin siitä...
Michal: Amiga 4000 040/PPC, PicassoIV, Delfina DSP, Ariadne II, MultiFaceCard III, 6,4 Gt HD, 36x IDE CD-ROM, Microvitec-monitori ja Amiga OS 3.5.
Jarle: Amiga 4000, Cyberstorm MK-II 060/50 MHz, CyberVision 64-3D 4 Mt, scandoubler, 144 Mt RAM, Microvitec AMIGA M1538S 15", 3,2 Gt ja 13,2 Gt IDE-levyt, Matshita 6x CD-ROM, Nakamitchi MBR7 4x SCSI (7 levyä), Philips CDD3600 4x4x6 SCSI CD-R, USRobotics Sportster 28.800, USRobotics Courier V.everything, Canon BJC-210 Color Bubble Jet, IDE-Fix, GVP SCSI II, BSC MultiFaceCard III, Pyramid-sampleri (8-bit) ja Amiga OS 3.5.
Jaro: Pelaan pelejä ja teen grafiikkaa sekä joskus www-sivuja.
Christian: Lähinnä roikuskelin #amigaswe-kanavalla, mutta jotain muutakin pientä tuli tehtyä.
Michal: Olen Amitopia-nimisen norjalaisen Amiga-lehden päätoimittaja, joten tietenkin teen lehteä Amigallani Pagestreamilla. Piirrän TvPaintilla, kuuntelen MP3:ia Amplifierilla, AmigaAMPilla ja DelfMPEGillä, teen musiikkia Digi Booster Prolla, teen kotisivuja WebMakerilla, surffaan IBrowsella, AWebillä ja Voyagerilla, irccaan AmIRC:llä, luen sähköpostit MicroDot2:lla ja käytän FTP:tä DopusFTP:llä, joka on mielestäni mainio ohjelma!
Jarle: Lähestulkoon kaikkea. Norjassa minulla oli oma kaksilinjainen purkki. Ehkä laitan sen telnetillä verkkoon, kunhan saan kiinteän Internet-liittymän. Teen myös musiikkia, kirjoittelen pieniä ARexx-skriptejä, nettailen, emuloin (Shapeshifter on loistava) ja nykyisin testaan myös Linux RedHatia.
|
6. Onko kotimaastasi helppo löytää Amiga-tuotteita ja ovatko ne kalliita?
|
Jaro: Puolassa on muutamia Amiga-kauppoja, mutta yleensä niissä on liian kallista.
Christian: Ruotsissa on kolme Amiga-myyjää, mutta Amiga-hardishan on melko kallista kaikkialla.
Michal: Helppoa Datakompanietin kautta, mutta se on todella kallis liike, joten ostan paljon netin kautta. Datakompanietillä on eräänlainen monopoliasema Norjassa, enkä pidä siitä lainkaan.
Jarle: Helppoa netin kautta. Pari kolme yritystä myy edelleen Amiga-tavaraa, mutta vain netissä, postitse tai puhelimitse. Postimyynnin ongelma on siinä, ettei tuotetta pääse testaamaan ennen ostoa. Osa yrityksistä myy selviytyäkseen myös PC-tavaraa. Amiga-tuotteet ovat myös Norjassa kalliita verrattuna vastaaviin PC-tuotteisiin. Hintataso lienee suunnilleen sama kuin Suomessa.
|
7. Onko kotimaassasi Amiga-käyttäjäryhmiä ja millaista toimintaa niillä on?
|
Jaro: En todellakaan tiedä, en ole nähnyt niistä mitään tietoa.
Christian: Meillä on ACG (Amiga Computer Group), toiminta on lähinnä tietokonepartyja, mutta pelasimme me kerran laserdomea. :)
Michal: Saattaa ollakin, mutta en tunne niistä yhtään. Eivät ne mitään isoja voi olla, mutta jos Amitopia kasvaa ja ihmiset oppivat tuntemaan sen, ehkä sitten ryhmiä syntyy. Demoscene-gruuppeja on kyllä paljon.
Jarle: Oli ja tietääkseni on yhä, mutta toimintaa niissä ei näytä olevan. Pieniä demogruuppeja löytyy, ja ne järjestävät compopartyt kerran vuodessa. Usenetissä on kolme melko isoa norjalaista uutisryhmää, joissa harrastajat keskustelevat: no.it.os.amiga.diverse (kaikki Amiga-asiat), no.it.os.amiga.maskinvare (Amiga-laitteistot) ja no.it.os.amiga.programvare (Amiga-ohjelmistot).
|
8. Onko kotimaassasi Amiga-aiheista IRC-kanavaa, ja millainen se on?
|
Jaro: #amigazoom.pl on silloin tällöin, mutta siellä ei ole botteja. #amisia on puolalainen kanava, mutta siellä on yleensä vain puolenkymmentä käyttäjää.
Christian: Yleensä roikun #amigaswe:llä. En ole aivan varma aktiivikäyttäjien määrästä, mutta kanavan ennätys on 84 käyttäjää.
Michal: #amigano on suosittu kanava, kymmenkunta käyttäjää yleensä, mutta iltaisin enemmänkin. Suurin osa heistä postittaa Amiga-uutisia norjalaiseen uutispalveluun osoitteessa www.polarboing.com.
Jarle: #amigano:lla on vaihtelevasti käyttäjiä, 5-25 hieman viikonpäivästä ja kellonajasta riippuen. Käyn siellä juttelemassa kavereiden kanssa tai kyselemässä neuvoja, jos Amigani kanssa on jotain ongelmia. Toiset käyttäjät ovat hyvin vakavissaan, toiset eivät, ja nähdäänpä siellä vanhoja kunnon konesotiakin tyyliin Amiga vs. PC.
|
9. Mitä olet mieltä Amigan tulevaisuudesta, nyt kun SDK on julkistettu ja uusia koneitakin pitäisi olla tulossa?
|
Jaro: Monien mielestä tulevaisuus on PC:n. Mutta ehkäpä Amiga saa vielä kunnon koneen markkinoille? Kuka tietää.
Christian: En anna paljonkaan arvoa SDK:lle, mielestäni se on melko hyödytön. Näkisin mieluummin Amiga OS:n portattuna x86:lle ja PPC:lle kuin jotain Linux-pohjaista.
Michal: Ajatus on hyvä, mutta mielestäni AI keskittyy siihen liikaa ja unohtaa meidät "oikeat" Amiga-käyttäjät. Haage & Partner sentään sai tahtonsa läpi Amiga OS 3.9:n kanssa (näin minulle on kerrottu). Haluaisin todella nähdä Amiga OS 4.0:n PPC-versiona. Amitopia on yhteistyössä www.amigart.comin kanssa ajamassa Amiga OS 4.0:aa eteenpäin. Me haluamme Amiga OS:n PPC:lle ja todelliset amigistit haluavat sen PPC:lle. PPC-versio saisi maailman katsomaan Amigaa uudesta perspektiivistä.
Jarle: Amiga ottaa ison askeleen siirtyessään IBM-yhteensopivien alueelle SDK:llaan. Se on hyvä keino kasvattaa käyttäjämääriä ja osaltaan se myös vähentää kalliin Amiga-hardwaren ongelmaa. Ehkä se on myös taloudellisesti vastuullinen tapa seurata tekniikan kehitystä. Omasta puolestani aion kuitenkin jatkaa Classic Amigani laajentamista. G3/G4-turbojen ja PCI-väyläkorttien avulla Classic Amigoilla on valoisa tulevaisuus vielä vuosiksi eteenpäin. Minulle Amiga on custom-piiristöllä varustettu kone, ei pelkkä käyttöjärjestelmä.
|
10. Kerro yksi hyvä ja yksi huono Amiga-muisto.
|
Jaro: Mitään erityistä hyvää ei tule mieleen. Korppuaseman hajoaminen ei ollut mukavaa.
Christian: Amiga on muistinkäytöltään todella taloudellinen. Ilman DOpus Magellania Workbench on mielestäni käyttökelvoton.
Michal: Amiga OS 3.5:n tulo markkinoille, käyttäjät saivat vihdoin päivityksen vanhaan kunnon käyttöjärjestelmään. Walkerin julkaisematta jääminen oli huono homma. Sen design oli niin erikoinen, että ihmiset olisivat ostaneet sitä jo ulkonäön vuoksi. Ihmisiä pitää vähän ravistella, ja Escom yritti sitä mutta epäonnistui. Miten olisi tyylikäs Amiga 4000 täysin uudenlaisessa design-kotelossa? Heh...!
Jarle: Paha kysymys! ;) Yleensä Amiga-historiassani on vain hyviä muistoja. Pahin taisi olla vuonna 1997 kun salama iski A1200:aani ja tappoi sen. Molempien kiintolevyjeni läpi meni reikä, myös backup-levyn... Sinä päivänä huoneessani oli kolme muuta Amigaa, eikä yksikään niistä toiminut sen ukkosmyrskyn jälkeen. Hyvä uutinen on se, että minulla oli myös kunnon vakuutukset.
|
11. Oletko koskaan käynyt Suomessa, tunnetko suomalaisia henkilökohtaisesti?
|
Jaro: Minulla ei ole passia, enkä tunne suomalaisia. :(
Christian: En ole koskaan käynyt Suomessa, mutta ehkäpä joskus tulevaisuudessa tulen käymään.
Michal: En ole käynyt enkä tunne ketään Suomessa. Se on totuus.
Jarle: Olen asunut Suomessa viime syksystä lähtien. Kaunis maa ja mukavia ihmisiä. Kieli on minulle ongelma, mutta norja on hyvin samankaltaista kuin ruotsi, ja olen pärjännyt englannilla tähän asti. Käyn kyllä suomentunneilla! Sää on paljon parempi kuin Norjassa, ja lähes kaikki on täällä 15-20% halvempaa.
|
12. Mitä haluaisit kertoa lukijoillemme?
|
Jaro: Pitäkää kiinni Amigoistanne, koska se on paras tietokone... Terveisiä amigisteille ja kaltaisilleni hulluille. :)
Christian: Älkää siirtykö pimeälle puolelle kuten minä tein! :)
Michal: Olisi hienoa, jos Amitopia voisi ilmestyä suomeksikin. Ideani on, että Amitopia olisi jonain päivänä todella hyvä Amiga-uutisverkko, jossa paikalliset Amitopia-lehdet hyödyntäisivät samoja uutislähteitä, mutta paikallisilla lehdillä olisi oma tyylinsä jne. Näin esimerkiksi norjalaiset voisivat lukea suomalaisista Amiga-partyista ja niin edelleen.
Jarle: Tukekaa Amiga-kauppiaitanne ja -kehittäjiänne. Tehkää selväksi, että olette olemassa ja inspiroikaa heitä, jotta he jatkaisivat Amiga-tuotteiden kehittämistä ja myymistä. Niin kauan kuin teemme niin, Amiga ei koskaan kuole.
Kiitokset kaikille vastauksista! |