Peli tulee hieman CD-koteloa suuremmassa muovikotelossa. Päällä on näyttävät värikuoret, kannessa Terminaattoria muistuttava örrimöykky ja ylänurkassa Amigan tunnus. Takakannessa on pari screenshotia ja ylistävä, paljon superlatiiveja sisältävä teksti. Sisältä löytyy parikymmensivuinen, harmaasävyinen ohjekirja ja itse CD.

Pelin tarina on vanha tuttu: eletään tulevaisuutta, tarkalleen vuotta 2140. On ollut paljon sotia ja ekologisia katastrofeja. Australia ja osa Afrikkaa ovat asuinkelvottomia. Ja kuinkas ollakaan: jäljelle on jäänyt vain kaksi suurvaltaa. Yhdistyneet sivistyneet valtiot (UCS, United Civilized States) ja Euraasian dynastia (ED, Eurasian Dynasty). Maapallo on pantu kahtia osapuolten kesken. Tappelu alkakoon. Kaikki maapallon resurssit ovat kortilla, ja viimeiset saadaan kaivoksista. Tarina on siis vanha tuttu, mutta mitä väliä sillä on, jos peli on hieno. Itse en ole pelannut viime aikoina muita strategioita kuin Napalm, ja aloin tietenkin heti vertailla peliä siihen.

Pelissä on paljon kehuttavaa ja plussaa, mutta jos piti Napalmista, löytää yhtä paljon miinuksiakin. Pelistä löytyy neljä versiota: 68k:lle sekä PPC:lle ja molemmista tavallinen ja 800x600-versio. Peli alkaa pitkällä introlla räjähdysten siivittämänä. Intro on hieno ja taustalla soi kaunis musiikki, mutta huomaa kyllä, että tässä pelissä on panostettu enemmän juuri välianimaatioihin kuin itse pelin grafiikkaan ja soundtrackiin. Vaikka Earth 2140 kehuu takakannessa "professional soundtrack", ei se yllä läheskään Napalmin äänimaailmaan. Pelin alkuvalikoista löytyy perinteiset lataa, uusi peli jne., mutta yksi mielenkiintoinen on Database. Sieltä löytyy kaikkien yksikköjen ja rakennusten tiedot kauniin 3D-rautalankamallin kera. Kaunista katseltavaa, ja sieltä kannattaa kahlata läpi kaikki pelin mainostamat yli 100 yksikköä.

Itse peli taas ottaa pisteet kotiin 800x600 tarkkuudella ja reilulla värimäärällään. Napalm taas voittaa esim. räjähdyksillään. Napalmissa rakennuksen räjähtäminen oli oikea valoshow, jota oikein pysähtyi katsomaan, mutta Earth räjäyttää rakennuksen parilla liekillä ja savuavalla kraaterilla. WarpOS ja grafiikkakortti tekevät pelistä silti pakkohankinnan. Kaunista katseltavaa ja nopeutta riittää, vaikka näytöllä olisi enemmänkin toimintaa. Pelin takakannessa lukee "Network play for upto 6 players". Tämähän sai minut heti innostumaan, mutta kun lukaisee ohjekirjaa, lukee siellä "Not yet available". Pieni pettymys, mutta toivottavasti korjaantuu pian.

Pelistä löytyy 50 tehtävää, pienistä kartoista jättimäisiin ja viisi eri maastotyyppiä. 50 tehtävässä kyllä riittää kahlaamista, itse en ole selvittänyt vielä montakaan. Pelin maastot eivät yllä Napalmin tasolle. Maastot ovat kyllä ihan "siistejä", mutta hieman tylsiä. Pelin käyttöliittymä on monimutkaisempi kuin Napalmissa, mutta kyllä sen oppii. Käytössä on virtuaalikenraaleja, way-point-systeemi ja paljon muuta.

Earth 2140 on hieno peli, jota suosittelen lämpimästi. Arvosteluissa mainostetaan peliä pakkohankintana, jos omistaa PPC:n, ja olen samaa mieltä. Peli on vakaa. Ainoa kohtaamani ongelma oli alussa kadonnut hiiripointteri, mutta tämä korjaantui lisäämällä komento smallpointers käynnistykseen. Vaikka itse pidin Napalmista enemmän, on se ihan makukysymys. Earth on paljon monipuolisempi kuin Napalm ja tukee WarpOS:ia ja grafiikkakortteja.

• 800x600 tarkkuus
• runsaat värit
• hienot välianimaatiot
• todella nopea
• 6 pelaajan verkkopeli (kun valmistuu)

• soundtrack
• käyttöliittymä vaatii opettelua
• tylsät maisemat
• verkkopeli ei vielä valmis