Saku #43 (2/2003)
31. heinäkuuta 2003 - 11. vuosikerta
   
Janne Sirén | jtsiren@yahoo.com
Pääkirjoitus
Pääkirjoitukset

Anu Seilonen

Päätoimittaja

Janne Sirén

Elämme historiallisia aikoja. Saku täyttää kymmenen vuotta ja PowerPC-pohjaiset mantteliperijät ovat täällä viimeinkin, vaikka tätä kirjoittaessani se viimeinen palikka, AmigaOS 4.0, ei vielä olekaan ilmestynyt. Ehkä lehden tuloon mennessä? Onneksi olkoon Saku, ja onneksi olkoon Amiga-yhteisö - odotus on palkittu. :-)

Käytin edellisen kerran Amigaa aktiisesti joskus kolme vuotta sitten. Pari vuotta sitten väänsin Saku-romppua UAE:lla emuloidun AmigaOS 3.5:n alla. Sitten oli taukoa. Viimeisin pidempi kokemus Amigan kaltaisen käyttöliittymän parissa on viime päiviltä - sain tilaamani Pegasoksen MorphOS 1.3:lla kasaan tuossa viikko sitten (ks. erillinen artikkeli).

     
"Pegasoksesta ei mitenkään voi sanoa, että se olisi hidas. MorphOS on tuhottoman nopea --"
MorphOS on, sikäli kun muistikuvani Amigasta kertovat, erittäin uskollinen AmigaOS:n tyylille toimia. Täytyyhän sen olla, kun monet rajapinnat ovat samoja, MUI löytyy täältäkin ja niin edelleen. Ambient, MorphOS:n Workbench-klooni, on joissain asioissa Workbenchia jäljessä, joissain - kuten listereissä - taas edellä. Kokonaisuutena kuka tahansa Amigaa käyttänyt varmasti tuntee olonsa kotoisaksi.

Minä en voi silti väittää tuntevani oloani kotoisaksi, ja syy on aika ilmeinen. Aikaisemmin Amigaa käyttäessäni olen pistänyt paljon hitauden, milloin A1200:ni tai UAE:n, näyttökortin tai milloin minkäkin piikkiin. Tuskaistahan se viime vuodet oli. Mutta Pegasoksesta ei mitenkään voi sanoa, että se olisi hidas. MorphOS on tuhottoman nopea jopa tuolla 600 megahertsin PowerPC:llä. 9100:n Radeon pitää huolen siitä, että 24-bittinen 1280x1024 lentää. Todella nopea.

     
"MorphOS, sen enempää kuin AmigaOS:kaan, ei hirveästi ajattele käyttäjän puolesta --"
Viimeinenkin tekosyy meni, kun hitaus katosi. "Amigaa" on aivan oikeasti vaikea käyttää. Tämä voi tuntua suurimmista faneista lähes pyhäinhäväistykseltä, mutta uskon siihen vilpittömästi. Ei sillä että vierastaisin virittelyä tai konffausta, päinvastoin, uskon että "Amigan" vahvuudet ovat edelleen siinä, että käyttöjärjestelmä tottelee hyvin pitkälle käyttäjäänsä ja tämän toiveita. Toisin kuin "ajatteleva" Windows, Amiga tekee kuten käsketään, ja sen voi hyvin pitkälle Linuxin tapaan muokata mieleisekseen. Ongelmat on helpompi paikantaa, kun kaikki on "pienempää". Toiminta on yksinkertaisempaa, ennakoitavampaa, selkeämpää.

     
"Microsoft ja Apple ovat -- syytäneet käytettävyyden tutkimiseen sen verran monta miljoonaa dollaria, että ero näkyy."
Varmasti on siis niin, että osaava käyttäjä saa Amigasta helpommin irti pilkutarkkaa tottelua, viimeiseen viritettyä ympäristöä. MorphOS, sen enempää kuin AmigaOS:kaan, ei hirveästi ajattele käyttäjän puolesta, vaan tottelee melko suoraviivaisesti skriptauksia ja muita asetuksia. En hirveästi Fleecyä mielelläni lainaile, mutta "elegance through simplicity" oli niitä parempia hypetyksiä tämän kuvastamiseksi. Mutta mitä varsinaiseen käyttöliittymään tulee, "Amiga" sellaisena kuin MorphOS sitä mallintaa, on valovuosia jäljessä Microsoftin ja Applen vastineita.

Onhan tämä tietysti tiedostettu AmigaOS:n ja MorphOS:n kehitysleireissä, eikä varsinaisesti voi sanoa, että MorphOS:n mukana tuleva MUI olisi antiikkinen, onhan MUI todella pätevä kapistus. Microsoft ja Apple ovat kuitenkin tykönään, oli kyse sitten Windows XP:stä tai MacOS X:stä, syytäneet käytettävyyden tutkimiseen sen verran monta miljoonaa dollaria, että ero näkyy. Karkkilookista viis, sillä nyt ei ole merkitystä, mutta päivittäin valtavirtamikroja käyttävälle "Amigan" karuus on ilmeinen.

     
"Amigaa", oli se sitten MorphOS tai AmigaOS 3.9 -- on todella vaikea käyttää, itse asiassa paikoitellen jopa vastenmielinen käyttää.
Windowsilla on jo vuosia tottunut siihen, että drag and drop toimii minne vain, leikepöytä siirtelee joustavasti niin tiedostoja työpöydällä, kuvia kuin mitä tahansa - ja sinne mahtuu enemmän kuin yksi tietoalkio. Kyse ei ole vain helppokäyttöisyyden puutteesta, vaan siinä että asioiden teko on myös kokeneelle työläämpää. Sen minkä skriptauksen ja muiden mahdollisuuksien hankaluudessa Windowsissa menettää, voittaa arkikäytössä usein siinä, että virittelyä vaaditaan vähemmän, kun itse käyttöliittymä tarjoaa asiaan niin hyvät ratkaisut. Samoin Windows XP:n ja MacOS X:n selvästi kehittyneemmät ohjelmistojen käynnistysominaisuudet loistavat MorphOS:ssä poissaoloaan, Start-valikot ja muut - tosin AmigaOS 4.0 sentään lupailee tarjota tällä saralla jotain uutta ja ihmeellistä. Saahan näihin ratkaisuita ulkopuolisina ohjelmina, mutta niidenkin integraatioaste vaihtelee suuresti.

     
"Yksi suuri ongelma on pienten yritysten, joita MorphOS:n ja uuden AmigaOS:nkin tekijät ovat, koodarilähtöisyys."
Muistan kun PC oli MS-DOS ja Amiga teki kaiken niin paljon paremmin. Kun Commodore meni konkurssiin, tästä etulyöntiasemasta oli vielä jotain jäljellä. Viimeinen vuosikymmen on kuitenkin tehnyt tehtävänsä tehokkaasti. "Amigaa", oli se sitten MorphOS tai AmigaOS 3.9 (muita ei tätä kirjoittaessani ole tarjolla testattavaksi), on todella vaikea käyttää, itse asiassa paikoitellen jopa vastenmielinen käyttää. Uudet mainstream-käyttöjärjestelmät vain yksinkertaisesti ovat käytettävyydeltään niin hyviä.

Yksi suuri ongelma on pienten yritysten, joita MorphOS:n ja uuden AmigaOS:nkin tekijät ovat, koodarilähtöisyys. Ohjelmia tehdään usein teknisistä lähtökohdista, kun taas isommilla taloilla on varaa palkata kokonaisia osastoja miettimään käytettävyyttä. On ilmeistä että ero näkyy. Itse suosittelen lämpimästi aiheeseen liittyen vaikkapa Alan Cooperin kirjaa Inmates are Running the Asylum (suom. Nörttien valtakunta), www.cooper.com. Se on hauskasti ja kansantajuisesti kirjoitettu katsaus aiheeseen, ja siinä missä Windows 95 vielä rikkoi monia kirjankin toteamia asioita, Windows XP on jo paljon paremmassa asemassa. Muutos on ollut hidas, mutta merkittävä.

     
"-- MorphOS ja AmigaOS 4.0 vievät meidät tekniseltä hautausmaalta moderniin PowerPC-aikaan."
Vaan eipä tämän pääkirjoituksen tarkoitus ollut mikään Windowsin ylistyslaulu olla.

Olemme Amiga-yhteisössä uuden aikakauden kynnyksellä: MorphOS ja AmigaOS 4.0 vievät meidät tekniseltä hautausmaalta moderniin PowerPC-aikaan. Emolevyt ovat kohtuullisen ajantasalla. Prosessorien megahertsiluvut riittävät nekin. Uusille alustoille voidaan jopa tuoda moderneja pelejä. Tämä on hyvä alku Amiga-harrastuksesta kiinnostuneille. Mutta jos Amigan koskaan kuvitellaan kosiskelevan muita kuin nostalgikkoja ja harrastelijafaneja, käyttöjärjestelmän on pakko siirtyä 2000-luvulle myös käytettävyyden osalta.

     
"-- Onneksi olkoon Saku, kymmenen vuotta ei ole ihan pieni saavutus. "
Nyt sitä on paikoin työläs käyttää osaavallekin - ummikoista puhumattakaan. Minun mielestäni, liekö Windows hemmotellut pilalle. Tässä lienee yksi kilpailukysymys myös MorphOS:n ja AmigaOS 4.0:n välille - onnistuuko AmigaOS 4.0 hyödyntämään osaltaan valmiimpaa lähdekoodipohjaansa käytettävyyskaulan kuromiseen? Onko AmigaOS 4.0 lähempänä uusia käyttöjärjestelmiä käytettävyydeltään, kun MorphOS on vielä lähempänä AmigaOS 3.1:tä? Taistelu alkakoon.

Vaan ettei se tärkein unohtuisi: Onneksi olkoon Saku, kymmenen vuotta ei ole ihan pieni saavutus. Edes tuhansien järvien maan pienelle suurelle sammakolle.

Sivun alkuun