[ Testit ] [ Sivukartta ]

Delfina Plus
Timo Kemppaala

Aikaisemmin Delfinan omistajat ovat saaneet kärsiä hitaasta tiedonsiirrosta muistipalikoille ja/tai medialle Delfina Liten kanssa. Ongelmaa pahensi vielä sekin, jos ei omistanut SCSI-korttia ja nopeata kiintolevyä. Olen kyllä kuullut puhuttavan, että nopea kone ja IDE-levy riittävät mainiosti, mutta oma kokemukseni puhuu kyllä toista.

Amiga-kansan painostuksesta Petsoff teki kuin tekikin kortin muutoksineen. Toisaalta muutokset eivät olleet kovinkaan merkittäviä Liteen nähden, mutta arvokkaita kuitenkin. Petsoff lähti tinkimään "luvatusta" Delfina Super -mallista, johon olisi ollut mahdollista tunkea jopa 48 Mt muistia. Tämmöinen kortti olisi ollut jo jotakin.

Riittää unelmointi. Delfina Plus omaa täysin 16-bittisen väylän, jolla se kommunikoi koneen kanssa. Pelkkä väylänopeuden nostaminen ei kuitenkaan Petsoffille riittänyt, joten DSP-prosessori koki myös muutoksia. Delfina Plussaa vauhdittaa Motorolan 80 MHz DSP56002 ja vieläpä ohjelmoitava sellainen, kuten muissakin Delfina-malleissa. Tähänkään eivät tyytyneet, vaan muistiväylä sai myös muutoksia ja kortin yleisasua muutettiin pikkuisen. Parempi codec ja muuta sälää on nyt tiukasti parilla piirillä.

Aikaisemmin tehdyn Delfina Liten siirtonopeudet olivat alhaisia, jopa niinkin alhaisia, että se kulutti CPU:ta liikaa, jos taustalla tehtiin jotakin. Musiikkiohjelmistojen pyöritys tuotti minunkin koneelleni tuskaa Liteä käytettäessä. Musiikin kuuntelu onnistui vain lähestulkoon romputtimella ja Liteen kytketyillä kaapeleilla, ja jos halusi kuunnella MOD/S3M-tiedostoja yms., sekin kyllä onnistui, mutta tehonkulutus oli mahtava.

Delfina Plus taas voittaa erän kuin erän missä käytössä tahansa verrattuna Liteen. Musiikkiohjelmiston ajoa ei enää oikein edes huomaa, kun soittaa kappaleita AHI-ajureilla. Parahiksi uuden kortin saamisen aikoihin tuli erinomainen ohjelma. Mr. Smackina tunnettu Michael Henke koodasi ensimmäisen version AIFF-tiedostoja (AIFF-SSND ja AIFF-ADP4) soittavasta DelfAIFF-ohjelmasta Delfinan DSP-prosessorille. Sitä seurasi melkein heti DelfMPEG, joka soittaa MPEG Layer 2 -formaatissa olevia kappaleita DSP:llä. Nettailunkin aikana kuuntelen yleensä MP2-formaatissa olevia kappaleita.

Delfina Plus tarjoaa mahtavia etuja Liteen verrattunna. Plussan muistia on helppo lisätä. Digitaalinen sisäänmeno pitäisi tulla lähiaikoina Petsoffilta. MP3-ohjelmistoa suunnitellaan Delfinalle parasta aikaa, ja jahka se ilmestyy, niin MP3:ia voi kuunnella joko ohjelmalla itsellään tai erillisen laitteen (mp3.device) kautta ohjelmilla, jotka antavat device-määreen. Totta kai tämä toimii myös vanhemmilla korteilla, mutta jos muistista on osa käytössä, vanha Delfina saattaa jumittaa koneen, kun DSP joutuu koville. Uusi Plus jaksaa pyörittää, vaikka taustalla olisi muutama ohjelmakin.

Kortti on ainakin minulla ahkerassa käytössä, ja olen siihen erittäin tyytyväinen. Suosittelen kuitenkin ainakin 68030/50 MHz -konetta, sillä AHI-moodissa soittaminen vie tehoa jonkin verran.

Valmistaja: Petsoff Limited Partnership, petsoff@petsoff.com
Hyvää:
  • hyvä äänenlaatu (täysi 10)
  • voimakas DSP
  • soitettaessa systeemin reagointi
  • ohjelmoitava
  • DelfMPEG, DelfAIFF ja efekteri
  • moniajo
Huonoa:
  • Zorro II -väylä
  • muistin vähyys
Yleisarvosana: 98%
Aminet: DelfAIFF (23 kt), DelfMPEG (49 kt), DelfInit (14 kt)
Lisää ohjelmavinkkejä tämän Sakun Delfina Lite -jutussa!

[ Testit ] [ Sivukartta ]